Digitalisaatio uudistaa arjen toimintoja useilla eri tavoilla. Se poistaa aikaan, paikkaan ja tilaan liittyviä toimintarajoja. Digitalisaatio on tuonut myös keskustelevat robotit eli chattibotit hyödynnettäviksi niiden käytölle tarkoituksen mukaisiin tehtäviin.
Robotin ja ihmisen välisen vuorovaikutuksellisen tasapainon tunnistaminen
Digitalisaation mahdollisuudet on tunnistettu eräissä koulutusorganisaatioissa ottamalla chattibotit neuvonnan tueksi. Yksinkertaisiin kysymyksiin vastaavia chattibotteja onkin kokeiltu yhteishaussa Savon ammattiopistolla (2020) sekä Haaga-Heliassa (Soitinaho 2019). Chattibotti pystyy antamaan vastauksen kysyjän yksinkertaiseen kysymykseen, johon se muutoin kysyttynä tulisi huomattavasti pidemmällä viiveellä. Chattibotin käyttöönotolla voidaan vapauttaa hakupalveluiden työaikaa muihin tehtäviin, joten ymmärrettävästi hakuprosessin tehostaminen chattibotin käyttöönotto kiinnostaa laajemmin muuallakin koulutusorganisaatioissa.
Yleisesti ajateltuna neuvonta on yksilölle ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustava tapa edistää elämäänsä haluamallaan tavalla. Onkin ymmärrettävää, että digitalisaation mahdollisuuksien levittäytyessä neuvontaan ja ohjaukseen ilmiö herättää osaltaan myös huolestuneita puheenvuoroja. Huoli syntyy, kun uhkakuvaksi tunnistetaan ihmiskontaktin katoaminen tai ohjelman tekemä automaattinen päätös omaa elämää koskevassa kysymyksessä (esimerkiksi Lampi & Ikonen 2019).
Robotti ei kuitenkaan kokonaan korvaa ihmistä
Robotti osaa sujuvasti kuunnella, mutta tunteeko ihminen tulevansa kuulluksi? Tämä on eräs tunnistettu puute, kun inhimillinen vuorovaikutus digitalisoidaan (Tikka 2016). Robotti ei kykene osoittamaan empatiaa. Aito luottamukseen tai innostuneisuuteen perustuva vuorovaikutussuhde voikin toistaiseksi syntyä vain kahden ihmisen välille.
Robotiikalla on käyttötarkoituksensa vähemmän inhimillistä vuorovaikutusta edellyttävissä asioissa kuten hakuprosessineuvonnan tehostaminen koulutusorganisaatiossa. Selinin (2021) opinnäytetyönä tekemän soveltavan tutkimuksen tulosten mukaan hakuprosessineuvonnan tueksi tunnistetiin 9 eri tietoaineistoa kuten ”aikuisena opiskelu” ja ”muun elämän yhteensovittaminen”. Tietoaineistot jakautuivat 141 erilaisen kysymykseen kuten ”pystyykö opiskelemaan töiden ohessa” ja ”onko aikuisilla erilainen opetussuunnitelma kuin nuorilla”, johon hakija saa vastauksen chattibotilta ajasta, paikasta tai tilasta riippumatta.
Lisäksi tulokset paljastavat, että sosiaalisesti rajoittuneempi hakija voi saada neuvontaa chattibotin kautta hänelle mieluisemmalla tavalla. Chattibotille sopimattomina tietoina tunnistettiin hakijan terveydentila ja aiemman osaamisen tunnistaminen. Edellä mainittuihin asioihin liittyviin kysymyksiin on perusteltua vastata niin, että vastaamassa on hakupalveluissa ihminen.
Kirjoittajat
Taneli Selin on valmistuva ylempi AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysala, digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampus. Hän pyrkii tunnistamaan ja luomaan rajapintoja ihmisten ja teknologian välille.
Taina Anttonen toimii yliopettajana Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampus. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalalla digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutusta.
Lähteet
Lampi, M. & Ikonen, P-E. 2019. Tekoälystä ja sen etiikasta opinto- ja uraohjauksessa. AMK-lehti/UAS journal. [Viitattu 20.4.2021.] Saatavissa: https://uasjournal.fi/3-2019/tekoalysta-ja-sen-etiikasta/
Savon ammattiopisto 2020. Chatbotit haku- ja ohjauspalveluiden tukena. [Viitattu 20.4.2021.] Saatavissa: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/chatbotit-haku-ja-ohjauspalveluiden-tukena
Selin, T. 2021. Chatbot ammattiopiston hakijapalveluissa: Tiedotusta ja neuvontaa jatkuvan haun hakijoille. YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 29.4.2021.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/495649
Soitinaho, J. 2019. Korvaavatko robotti ja botti-kuiskaaja opinto-ohjaajan? AMK-lehti/UAS journal. [Viitattu 20.4.2021.] Saatavissa: https://uasjournal.fi/3-2019/korvaavatko-opinto-ohjaajan/
Tikka, T. 2016. Kun kone ottaa ohjat: tekoäly litistää organisaatiot, mutta myös voimaannuttaa työntekijät. Teoksessa Andersson, C., Haavisto, I., Kangasniemi, M., Kauhanen, A., Tikka, T., Tähtinen, L. & Törmänen, A. 2016. Robotit töihin: koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? EVA Raportti 2/2016. Helsinki: Taloustieto.
Kuva
Kuva 1. Douglas, T. 2020. Photo, woman, texting, sms. Pexels. [Viitattu 22.4.2021.] Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/woman-texting-sms-on-smartphone-on-street-6567340/
