Voimavaralähtöinen työote nähdään sosiaalialalla työtä ohjaavana orientaationa, ja se tarjoaa uuden näkökulman ihmisten kohtaamiseen. Työntekijät kaipaavat kuitenkin lisää osaamista aiheeseen liittyen ja voimavaralähtöisten menetelmien systemaattista dokumentoimista. (Vuokila-Oikkonen & Keskitalo 2018, 164–175.) Uusitalo (2022) tutki opinnäytetyössään voimavaralähtöisen työotteen toteutumista Lahden ensikodilla sekä kartoitti tekijöitä, joilla voimavaralähtöistä työotetta voidaan vahvistaa.
Avaimet ovat asiakkaalla
Voimavaralähtöisen työotteen tavoitteena on saada asiakas tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan (Al-Ma´seb 2020). Avaimet asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi löytyvät siis asiakkaalta itseltään.
Voimavaralähtöisen työn ominaispiirteitä ovat asiakaslähtöisyys, tavoitesuuntautuneisuus, arvostava kohtaaminen ja kuunteleminen. Tärkeää on myönteisyys ja toivon ylläpitäminen; katse kiinnitetään onnistumisiin sekä siihen mikä toimii ja tällaisen toiminnan vahvistamiseen. Asiakasta tuetaan vain sen verran, että hän pärjää omillaan eteenpäin. Voimavaralähtöinen työote mahdollistaa tasa-arvoisen vuorovaikutussuhteen, eikä asiakas koe olevansa riippuvainen asiantuntija-avusta. Työote voimaannuttaa asiakasta, jolloin asiakkaan usko omiin kykyihin sekä pärjäämiseen kasvavat ja asiakas saa paremman hallinnan omasta elämästään, hyvinvoinnistaan ja niihin liittyvästä päätöksenteosta. (Rostila 2001, 39; Niemi-Pynttäri 2013; Dewane 2015; Nordling 2016; Leppänen 2020; Ratkes 2022.)
Yhteneväisistä toimintamalleista hyötyä työssä
Lahden ensikodissa tunnistetaan hyvin voimavaralähtöisen työotteen positiiviset vaikutukset asiakkaisiin ja heidän tilanteisiinsa. Asiakkaiden vahvuudet ja voimavarat nähdään ja niitä myös hyödynnetään. Voimavaralähtöisen työotteen toteutuminen Ensikodilla on kuitenkin vaihtelevaa, yhteiset toimintamallit puuttuvat ja jokainen työntekijä toteuttaa työotetta omalla tavallaan. Työntekijät osasivat nimetä vain muutamia käytössä olevia voimavaralähtöisiä menetelmiä. Työote nähtiin hyvin pitkälti orientaationa tai työntekijän asenteena, josta käsin työtä tehdään.
Ensikodilla kaivataan lisää osaamista aiheeseen liittyen, yhteneväisiä toimintamalleja sekä lisää voimavaralähtöisiä menetelmiä menetelmäpankkiin. Työotteen vahvistuminen vaatii kuitenkin myös työntekijöiden omaa sitoutumista ja voimavaralähtöisyyden nostamista tietoisesti osaksi arjen puheita ja toimintaa. Työotteen vahvistuminen edellyttää sekä työnantajatahon puolelta tulevia toimia että työntekijöiden omaa panosta ja kykyä orientoitua työhön voimavaralähtöisesti.
Kuorikoski (2021) korostaa paluuta sosiaalityön ytimeen: asiakasvuorovaikutukseen ja sen merkitykseen sosiaalityön perustana. Kuorikosken mielestä voimavaralähtöisen työotteen tulee olla läpäisevänä periaatteena koko asiakasprosessin ajan niin, että asiakkaan voimavarat huomioidaan myös kirjaamisessa. Niemi-Pynttärin (2013) mukaan voimavaralähtöinen työote säästää ohjaajan voimavaroja sekä tuo kepeyttä ja iloa työhön, samalla ollen myös kustannustehokasta.
Kirjoittanut
Nina Uusitalo valmistuu sosionomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta kesällä 2022.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella sosiaalialan lehtorina.
Lähteet
Al-Ma`seb, H. 2020. Social support as a predective factor: solution-focused thinking in clinical Social Work. International Social Work. Vol 63 (3), 323–336.
Dewane, C. 2015. Solution-Focused Supervision: A Go To- Approach. Social Work Today Vol 15., (5), 24. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.socialworktoday.com/archive/090915p24.shtml
Kuorikoski, T. 2021. TASOS-hankkeen työpajoissa perehdyttiin taloussosiaalityöhön ja voimavaralähtöiseen asiakastyöhön. Luento 7.1.2021. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.
Leppänen, A. 2020. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut ajattelutapa. Työhyvinvointiboosteri. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 14. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.tyohyvinvointiboosteri.fi/ratkaisu-ja-voimavarasuuntautunut-ajattelutapa/
Niemi-Pynttäri, M. 2013. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen näkökulma ohjaustyössä. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. JAMK verkkolehdet. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/06/07/voimavara-ja-ratkaisukeskeinen-nakokulma-ohjaustyossa/
Nordling, E. 2016. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys ohjaustyössä. Luento Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -verkostopäivässä 14.4.2016. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.slideshare.net/THLfi/esa-nordling-ratkaisu-ja-voimavarakeskeisyys-ohjaustyss
Ratkes. 2022. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys ry. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://ratkes.fi/
Rostila, I. 2001. Tavoitelähtöinen sosiaalityö. Voimavarakeskeisen ongelmanratkaisun perusteet. SoPhi61. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Kopijyvä Oy. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/47920/3/SoPhi61_978-951-39-6498-6.pdf
tung256. 2017. Kädet, tilalla, sidos, rakkaus. Pixabay. Viitattu 14.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-tilalla-sidos-rakkaus-2545754/
Uusitalo, N. 2022. Voimavaralähtöinen työote Lahden ensikodilla. Työntekijöiden näkemyksiä voimavaralähtöisen työotteen toteutumisesta ja sen vahvistamisesta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017362
Vuokila-Oikkonen, P. & Keskitalo, E. 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Teoksessa: Kostilainen, H. & Nieminen, A. (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. DIAK Työelämä 13. Tampere: Juvenes Print Oy. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y
