Koronaviruksen myötä on syntynyt tarve kehittää uusia ratkaisuja tarpeisiin, joita ei samassa mittakaavassa ole ollut. Olemme tilanteessa, jossa nopeasti muuttuva ympäristö ja sen vaatimukset pakottavat meitä määrittelemään elinympäristöämme ja sen turvallisuutta uudella tavalla. Historiassa kriisit ovat olleet merkittäviä tekijöitä teknologioiden kehittymisessä. Nyt käymme taistelua virusta vastaan, mikä pakottaa meidät tuottamaan avuksemme mm. tekoälyteknologioita, jotka väsymättä kamppailevat rinnallamme uuden ja ennalta tuntemattoman vihollisen kukistamiseksi.
LAB-ammattikorkeakoulussa käynnissä oleva konenäkö-hanke osallistui viruksen taltuttamiseen kokeilemalla 24.8–25.9.2020 Niemen kampuksella Sanetiq-laitetta, joka käsihuuhteen lisäksi antaa käyttäjälleen tiedon sen hetkisestä kehon lämpötilasta sekä tunnistaa onko hänellä kasvomaskia.
Kokemuksia Sanetiq–laitteen äärellä
Kokeilu tehtiin yhteistyössä laitteen kehittäneen Bodypioneer-yrityksen kanssa, ja tavoitteena oli selvittää kuinka käyttäjät ottavat vastaan laitteen, ja mitä sensori- ja konenäköteknologiaa sisältävän laitteen sekä käyttäjän vuorovaikutuksessa tapahtuu. Arviointia tehtiin tapahtumien havainnoinnin ja haastattelujen avulla.
Käyttäjäkokemus koostuu ominaisuuksista, kuten oppiminen, tehokkuus ja miellyttävyys. Sanetiq-laitteen havainnoinneissa painotimmekin, osataanko laite ottaa käyttöön, oliko siitä käyttäjille hyötyä ja minkälaisia tunteita käyttäminen aiheutti. Käyttäjät sanallistivat ja osoittivat käytöksellään laajaa kirjoa erilaisia tunteita.
Toisaalta laitetta pidettiin hyvin helppokäyttöisenä, mutta käyttötarkoitusta ei kuitenkaan aina ymmärretty. Laitteen ulkonäköä ei pidetty riittävän houkuttelevana, sillä suurin osa käyttäjistä ei suoraan lähtenyt kokeilemaan laitteen toimintaa. Toisin sanoen laitteen käyttötarkoitusta ei ymmärretty, ja havainnointiaikana käyttäjiä osittain ohjattiinkin laitteen käyttöön.
Käytöksessä ja palautteissa toistui uteliaisuus, varautuneisuus, epävarmuus sekä jopa häpeä. Käyttäjät olivat aluksi kiinnostuneita laitteesta, mutta jos eivät keksineet sen käyttöön liittyviä yksityiskohtia, he turhautuivat ja muuttuivat epävarmoiksi, ja tunsivat jopa häpeää, koska eivät osanneet käyttää tai käyttäytyä laitteen osoittamalla tavalla. Toisaalta läsnä olivat myös luotettavauuden, turvallisuuden, iloisuuden ja helpotuksen tunteet. Kone tuntui hauskalta, koska se teki nopeasti tarkat ja hyödylliset havainnot. Vuorovaikutus oli leikkisää, ja aiheutti joukossa naurua, mikä toisaalta oli verhoiltua hämmennystä.
Havaintojen perusteella päällimmäisiksi tunteiksi nousivat varautuneisuus, turhautuneisuus sekä iloisuus. Laitetta oli vaikea ymmärtää, koska vastaavia kokemuksia käyttäjillä ei ollut. Myös laitteen muotoilu ja käyttöliittymä ei kokemusten mukaan tukenut käyttötarkoitusta, ja esimerkiksi käsihuuhdetta tai lämmön mittausta ei huomioitu tai osattu käyttää hyväksi.
Työ jatkuu ja Konenäkö-hanke testaa ja kehittää edelleen Sanetiq-laitetta yhteistyössä Bodypioneer- yrityksen kanssa mm. Padasjoen kunnan alueella.
Konenäkö-hankkeessa pyritään yhdistämään tekoälyn ja konenäön osaajat sekä tätä osaamista soveltavat organisaatiot. Tavoitteena on levittää tietoa ja luoda konenäön kokeiluja, joilla voidaan parantaa sotepalveluiden laatua.
Seuraa projektia www.tekoalypaja.fi
Kirjoittajat
Jukka Karjalainen toimii TKI-asiantuntijana sekä simulaatio-ohjaajana LAB ammattikorkeakoulussa.
Anna Lahti on Konenäkö-hankkeen projektipäällikkö.
Sami Makkula työskentelee LAB ammattikorkeakoulussa palvelumuotoiluasiantuntijana hankkeissa.
Kirjoittajat ovat Konenäkö-hankkeen asiantuntijoita, joiden intohimona on asiakaskokemuksen kehittäminen sekä uudet palvelukonseptit.
Linkit
Tekoälypaja. 2020. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: www.tekoalypaja.fi
Kuvat
KUVA 1. Bodypioneer Oy. Sanetiq-laitteen mallinnuskuva. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://www.bodypioneer.fi/2020/07/14/temperature-checkpoints-as-a-preventative-measure/
