Luovan alan työnkuvat muuttuvat nopeasti. Teknologian kehitys, erityisesti digitalisaatio ja tekoäly, ovat jo muovanneet monia työtehtäviä. Myös vastuullisuuteen liittyvä lainsäädäntö ja kestävän kehityksen periaatteet vaikuttavat yhä enemmän siihen, millaista osaamista työelämässä tarvitaan. Luovan alan osaajilta vaaditaankin ketteryyttä, taitoa myydä omaa osaamista ja valmiutta uudistua.
Osaamisen päivittäminen tärkeää
Luovalla alalla kaivataan lisää mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen. Tämä tarve on tunnistettu alueellisessa kehittämistyössä (TEM 2023). Päijät-Hämeessä käynnistettiin syyskuussa 2024 SOLA – Uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanke, jonka tavoitteena on tukea alueen luovan alan ammattilaisten osaamisen uudistumista. Hankkeen keskiössä on luovan alan koulutuskokonaisuus, jota on rakennettu osallistavasti ja käyttäjälähtöisesti kevään 2025 aikana.
Koulutuskokonaisuuden suunnittelun pohjana on hyödynnetty aiempaa tutkimustietoa ja hankkeessa toteutettua kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin luovan alan osaamistarpeita alueella. Kyselyyn vastasi 54 Päijät-Hämeen luovan alan osaajaa. Tämän lisäksi huhtikuussa järjestettiin yhteiskehittämisen työpaja LAB-ammattikorkeakoululla Lahdessa.
Yhteiskehittäminen tuo koulutuksiin asiakasnäkökulman
SOLA-hankkeessa koulutuskokonaisuuden suunnitteluun on alusta asti sisällytetty yhteiskehittämisen menetelmiä. Yksi keskeinen vaihe oli LAB-ammattikorkeakoululla järjestetty työpaja. Työpajaan osallistui 11 alueen luovan alan toimijaa: muotoilijoita, visuaalisen taiteen ja kulttuurin osaajia, audiovisuaalisen alan ammattilaisia sekä luovien alojen opiskelijoita. Joukossa oli edustettuna työnhakijat, sekä luovalla alalla parhaillaan työskentelevät.
Työpajan tavoitteena oli saada osallistujilta palautetta suunnitelluista koulutussisällöistä ja toteutustavoista. Työpaja alkoi hankkeen ja sen koulutustavoitteiden esittelyllä. Tämän jälkeen osallistujat kiersivät teemoittain jaetuilla pisteillä, joilla koulutussisältöjen alustavat versiot esiteltiin. Jokaisella pisteellä käytiin asiantuntijajohtoisia keskusteluja, ja osallistujat saivat kommentoida sisältöjä, esittää kysymyksiä ja kirjoittaa kehitysehdotuksia post-it-lapuille, jotka koottiin visuaaliselle pohjalle.
Menetelmä mahdollisti avoimen keskustelun pienryhmissä. Jokaisella ryhmällä oli viisitoista minuuttia aikaa yhden teeman kuunteluun ja kommentointiin. Lyhyessäkin ajassa saatiin runsaasti arvokkaita näkökulmia koulutusten sisältöön, toteutustapaan ja kohderyhmäkohtaisiin tarpeisiin.
Yhteiskehittäminen ei ole yksittäinen menetelmä, vaan lähestymistapa, jossa eri sidosryhmät, kuten käyttäjät, asiakkaat ja asiantuntijat, osallistuvat aktiivisesti uuden palvelun tai tuotteen suunnitteluun ja kehittämiseen. Näin voidaan varmistaa, että kehitettävät ratkaisut ovat käyttäjälähtöisiä ja toimivia. (Stickdorn ym. 2018.) SOLA-hankkeessa toteutettu kyselytutkimus ja työpaja toimivat esimerkkinä siitä, kuinka koulutuksia voidaan kehittää ketterästi ja osallistavasti kohderyhmän kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Linkki SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hankkeen verkkosivuille
Kehittämisehdotuksista konkretiaan
Työpajasta saadut ideat analysoidaan ja otetaan mukaan koulutuksen jatkosuunnitteluun. Osallistujien palautteessa korostuivat muun muassa konkreettiset ja samaistuttavat yritysesimerkit, vertaisoppiminen samassa tilanteessa olevilta ammattilaisilta, sekä tarve koulutusten tarkempaan lähtötason määrittelyyn. Lisäksi keskustelua herätti tekoälyn kiihtyvä vauhti ja koulutuksien ajankohtaisuuden varmistaminen. Myös esiintymis- ja pitchausvalmennusta pidettiin tärkeänä osana oman osaamisen myyntiä.
Yhteiskehittämisen tulokset tulevat näkymään syksyllä 2025 käynnistyvässä koulutuksessa. Tavoitteena on rakentaa koulutus, joka on paitsi ajankohtainen ja vaikuttava, myös aidosti luovan alan ammattilaisten tarpeista nouseva.
Kirjoittaja
Sanna Apajalahti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja on SOLA-hankkeessa projektipäällikkönä.
Lähteet
Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This is Service Design Doing. Applying Service Design Thinking in the Real World. A Practioners Handbook. Sebastopol: O´Reilly Media.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Luovien alojen monistettavat sisällöt – keinoja kasvun edistämiseen. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163897
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. SOLA- uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanke. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sola-uutta-osaamista-ja-kasvua-luovista-aloista
