Sisäilmasta oireilun puheeksi ottaminen työpaikalla vaatii sensitiivisyyttä. Työnantajan pitää muistaa yksityisyyden suoja oireilusta puhuttaessa, ja samalla sisäilmasta oireilevat saattavat kokea vähättelyä oireisiinsa liittyen.
Työkykyä yhdessä – kuntoutumisen tukea sisäilmasta oireilevalle -hankkeessa (Kiipula 2023) syntyi yhteiskehittämisen tuotoksena muistilista sisäilmasta oireilun puheeksi ottamisen tueksi. Kehittämisen tavoitteena oli vahvistaa sisäilmasta oireilevan toimijuutta oman työkykynsä asiantuntijana ja lisätä yhteistä ymmärrystä koetun sisäilmasta oireilun vaikutuksista työyhteisössä. Lisäksi syntyi ymmärrystä siitä, mitä onnistunut puheeksi ottaminen mahdollistaisi työyhteisössä. Hankkeessa tehty kehittämistyö oli osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjä -erikoistumiskoulutusta 2022–2023 LAB-ammattikorkeakoulussa.
Yhteiskehittämistä etänä
Yhteiskehittelyssä oli mukana neljä sisäilmasta oireilevaa, jotka olivat osallistuneet Työkykyä yhdessä -hankkeen vertaisryhmään. Lisäksi mukana oli kuusi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Yhteiskehittäminen järjestettiin kolmessa työpajassa, jossa käsiteltiin sisäilmasta oireilua työpaikalla SWOT-analyysiä hyödyntäen. Yhteiskehittäminen, jossa kehittämiseen otetaan mukaan kaikki ne, joita asia koskee, saa aikaan todellisia vaikutuksia (Salonen ym. 2017; THL 2018; Innokylä 2023). Etänä tapahtuvan kehittämisen pohjana toimii luottamus, jonka rakentumiseksi tarvitaan empaattista otetta sekä aitoa halua kohdata muut ihmiset. Lisäksi etänä tarvitaan enemmän aikaa vuorovaikutukselle ja yhteisen kehittämisen tavoitteen syntymiselle.
Yhteisesti koetut tarpeet ja epävarmuudet
Työpajoissa huomattiin, että sekä sisäilmasta oireilevilla että alan ammattilaisilla oli samankaltaisia kokemuksia, kun käsiteltiin sisäilmasta oireilun puheeksi ottamista. Yhdessä sanoitettuja tarpeita olivat avoin keskustelu, tasa-arvoisuus työyhteisössä, toimintaohjeet sisäilmatilanteisiin ja kuulluksi tuleminen. Yhteisiä epävarmuuksia olivat epävarmuus työkyvystä, vastuukysymykset, epätasa-arvon kokemus, avoimuuden ja yksityisyyden raja sekä hankalan työntekijän leima. Yhteisen pohdinnan perusteella luotiin muistilista puheeksi ottamisen tueksi (kuva 1).
Mahdollisuus työpaikan käytäntöjen kehittämiseen
Yhteiskehittäminen sopii työpaikoille keinoksi kehittää toimintaa sekä lisätä yhteistä ymmärrystä sensitiivisistä ja vaikeista aiheista. Puheeksi ottaminen sensitiivisistä aiheista työpaikoilla vaatii asianosaisten henkilökohtaista paneutumista puheeksi otettavaan asiaan. Tehdyssä kehittämistyössä yhteinen ymmärrys sisäilmasta oireilun vaikutuksista työkykyyn ja työyhteisöön lisääntyi yhteiskehittämisen avulla.
Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden ennaltaehkäistä ongelmien syntyä sekä parantaa työilmapiiriä. Lisäksi yhteisesti keskustellut ja osallistavat käytännöt lisäävät työpaikan vetovoimaisuutta. Yhdessä koottu muistilista sisäilmasta oireilun puheeksi ottamisen tueksi lisää osallisuuden tunnetta ja parantaa työhyvinvointia.
Kirjoittajat
Niina Henttonen, fysioterapeutti YAMK, opiskeli sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjä -erikoistumiskoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Innokylä. 2023. Innokylän palvelut. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/innokylan-palvelut
Kiipula. 2023. Työkykyä yhdessä – kuntoutumisen tukea sisäilmasta oireilevalle. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://hankkeet.kiipula.fi/tyokykya-yhdessa/.
Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
THL. 2018. Yhteiskehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalisen-kuntoutuksen-opas/yhteiskehittaminen
