Muuttuneet työtavat ovat muuttaneet myös työkaveruutta ja yhteisöllisyyden kokemusta työpaikoilla. Asian äärellä oltiin joulukuussa Hymy-hankkeen (LAB 2022) aloitustilaisuudessa, jossa kuultiin puheenvuoroja siitä, miten hybridityöhön on mahdollista luoda toimiva ja työtä tukeva kulttuuri, kuinka sitä voi johtaa ja millaisia keinoja yhteisöllisyyden kasvattamiseen etä- ja hybridityössä on. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Peter Peitsalo kysyi omassa puheenvuorossaan, mikä tilaisuuteen osallistujia mietityttää etä- ja hybridityön tekemiseen liittyen (Peitsalo 2022). Vastauksissa korostui vahvasti yhteisöllisyys: sen puute tai sen rakentaminen toimivaksi etätyötiimeissä.
Yhteen tiimiin mahtuu monenlaista kokemusta yhteisöllisyydestä ja toimintakulttuureista. Osalle toimiminen etäyhteyksillä ei juuri muuta toimintaa: puhelias ihminen on puhelias myös Teams-kokouksessa. Osa tiimistä saattaa kuitenkin ajautua passiivisen kuuntelijan rooliin. Kynnys avata kamera ja mikrofoni nousee, mikäli tiimiin on vakiintunut toimintakulttuuri, jossa puheenvuorot kasaantuvat aina samoille henkilöille. Tätä toimintakulttuuria on kuitenkin mahdollista muuttaa, jos siihen koetaan tarvetta.
Sanat rakentavat myös etätyön todellisuutta
Yhteisöllisyyden ja läsnäolon rakentaminen lähtee niiden tietoisesta käsittelystä ja johtamisesta. Sanat ilmiöille ja tavoille toimia jäsentävät kokemusta. Kysymys ei ole mistään kovin vaikeasta vaan arkisten asioiden ääneen sanomisesta. Esimerkiksi, että onpa kiva nähdä teitä, kun teillä on kamerat päällä. Tai: voidaanko sopia, että käytetään hymiöitä tai lähetetään reaktioita, kun halutaan kompata toisten puheenvuoroja tai kommentteja. Voidaan myös sopia, että yhteisten palaverien aikana keskitytään siihen eikä puuhata taustalla muuta. Etäyhteyksien avulla voi helposti olla näennäisesti läsnä, mutta henkisesti muualla.
Kaikki ei tapahdu hetkessä, vaan uusia tapoja on harjoiteltava ja opeteltava. On myös uskallettava luopua toimimattomista kokeiluista. Kaikista ei kasva someajan luontevia asioiden jakajia eikä sellaista voida vaatia. Tärkeää ei ole erilaiset digitaaliset alustat ja useat kanavat, vaan se mihin niillä pyritään: yhteydenpitoon ja työn hyvään hoitamiseen. Työterveyslaitoksen psykologi Anniina Virtanen huomauttaa, että yhteisöllisyys on monelle tärkeä voimavara. Läheiset suhteet työkavereihin vaikuttavat siihen, että työ tuntuu mielekkäältä ja työpaikalle on mukava lähteä aamulla. Hyvä työtoveruus voi auttaa säätelemään stressiä ja jaksamaan tiukkoinakin aikoina. (Sarkkinen 2022.)
On myös hyväksyttävä, että yksi tiimi ja valittu toimintatapa ei välttämättä tarjoa kaikille kaikkea. Tällöin onkin hyvä luoda useita osallistumisen tapoja: kahdenkeskisiä tapaamisia, keskustelufoorumeita, joihin voi osallistua kirjoittamalla, pienen porukan vapaamuotoisia kahvitteluja. Vaikka yleinen toimintakulttuuri lähtee johtamisesta ja asioiden tietoisesta suunnittelusta, ei kaikki ole esihenkilöiden harteilla, vaan jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että rakentaa työelämästä itselleen ja muille turvallista ja hyvää paikkaa.
Kirjoittaja
Maina Seppälä on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka toimii Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet
GDJ. 2019. Johnson, G. Sosiaalinen media, yhteydet. Pixabay. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/sosiaalinen-media-yhteydet-3846597/
LAB. 2022. Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä. Hanke. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa. https://www.lab.fi/fi/projekti/hybridityolla-muutoskyvykkyytta
Sarkkinen, M. 2022. Hyvä työkaveruus on voimavara ja sitä voi tuunata entistä paremmaksi. Työterveyslaitos. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/hyva-tyokaveruus-on-voimavara-ja-sita-voi-tuunata-entista-paremmaksi
