Yhteistoiminnallisuus maanteiden hoidossa

Maanteiden hoidon urakointi muuttui yhteistoiminnalliseen suuntaan vuonna 2019, kun uusi maanteiden hoitourakkamalli otettiin käyttöön. Urakkamallilla tavoitellaan mm. kustannustehokkuutta, parempaa työnlaatua sekä osapuolien osaamisen ja yhteistyökyvyn kehittymistä (Laine 2019, 3).

Luminen maisema. Nelikaistatie talviolosuhteissa ja -valaistuksessa.
Kuva 1. Uudella urakkamallilla haetaan laadukkaampaa ja tehokkaampaa maanteiden hoitoa. (jrydertr 2022)

Uusi urakkamalli on tuonut lisää suunnitelmallisuutta urakoiden toteuttamiseen. Lisäksi uusia toimintatapoja on kehitetty laadukkaamman maanteiden hoidon aikaansaamiseksi. Toimiva yhteistyö ja hyvä yhteishenki urakan osapuolien kesken on yhteistoiminnallisen urakan perusta. Urakkamalli kehittyy jatkuvasti, mikä tekee maanteiden hoitourakoiden projektinhallinnasta haastavampaa. Frantsi (2022) tutki Maanteiden hoitourakka – Yhteistoiminnallisen urakan projektinhallinta – opinnäytetyössään maanteiden hoitourakoiden toteuttamisen projektinhallinnan haasteita sekä onnistumisia uuden urakkamallin mukaisissa urakoissa.

Yhteenkuuluvuuden tunne lisää projektijohtamisen laatua

Frantsin (2022) opinnäytetyön tulosten mukaan haasteita maanteiden hoitourakoiden projektinhallintaan on tuonut itsessään uusi yhteistoiminnallinen urakointimalli, mutta myös yllättävänä tekijänä paljastui puutteet urakoiden sisäisessä projektinhallinnassa. Haasteita ja ongelmia projektinhallinnassa havaittiin olevan mm. esihenkilötyössä, urakan yhteishengessä sekä yhteisen tavoitteen puuttumisessa tilaajan kanssa. (Frantsi 2022) Maanteiden hoitourakan jatkuva kehittyminen ja tehokkuuden parantaminen vaativat sekä urakoitsijalta että tilaajalta halua ja kykyä oppia uutta tulevaisuudessa (Viitala 2021, 259). Uudessa urakkamallissa korostetaan yhteistyön merkitystä tilaajan ja urakoitsijan välillä, mutta tätäkin tärkeämpää projektinhallinnan kannalta saattaa ollakin kiinnittää huomiota projektin työnjohdon kokemaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen urakassa.

Yhteen liitetyt tiimin jäsenten kädet yhteenkuuluvuuden merkkinä.
Kuva 2. Yhteistoiminnallinen urakka perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen (Mohamed_hassan 2018).

Deloitten (2020, 25–31) tekemän tutkimuksen mukaan yhteenkuuluvuuden tunne on tunnistettu yrityksen suorituskyvyn kannalta tärkeäksi tekijäksi. Hyvä yhteishenki urakassa perustuu yhdessä vietettyyn aikaan, niin työnjohdon kesken kuin tilaajan edustajankin kanssa.

Osaamisen kehittäminen maanteiden hoitourakan tehokkuuden takana

Onnistuneesti toteutettu ja tavoitteet saavuttanut yhteistoiminnallinen maanteiden hoitourakka perustuu kokonaisvaltaisen projektinhallinnan osaamiseen sekä hyvään johtajuuteen. Uudelta urakkamallilta toivottu tehokkuus ja toiminnan kehittyminen ei synny kuitenkaan vain urakoitsijan toiminnan kehittämisen avulla, vaan siihen tarvitaan myös tilaaja osapuolen muutosketteryyttä ja halua muuttaa toimintaa urakoissa yhteistoiminnalliseksi. Yhä edelleen urakoissa havaitaan toiminnan olevan vanhan urakkamallin tapaista tilaajan edustajan toimesta eli toimitaan vastakkaisella puolella urakoitsijaa, mikä ei tee hyvää urakan yhteishengelle. Uuden urakkamallin perusta on yhteinen tavoite. Tulevaisuudessa molempien osapuolien tulisi panostaa enemmän yhteisen tavoitteen löytämiseen, jotta uudesta urakkamallista saataisiin kehitettyä toimiva ja tehokas urakkamalli.

Kirjoittajat

Emilia Frantsi on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa Uudistavan johtamisen -koulutusohjelmassa insinööriksi (YAMK). Frantsin opinnäytetyö Maanteiden hoitourakka – Yhteistoiminnallisen urakan projektinhallinta on luettavissa Theseus palvelusta.

Anne-Marie Tuomala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä lehtorina. Hän opettaa mm. Prosessi- ja projektinhallintaa sekä toimii aktiivisesti Kestävät yhteisöt -kasvualustan projektitoiminnassa.

Lähteet

Deloitte. 2020. The social enterprise at work: Paradox as a path forward. 2020 Deloitte Global human capital trends. Viitattu 21.8.2022. Saatavissa https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/ke/Documents/human-capital/deloitte-insights_human-capital-trends-2020.pdf

Frantsi, E. 2022. Maanteiden hoitourakka – Yhteistoiminnallisen urakan projektinhallinta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 19.9.2022. Saatavissa  https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091020045

jrydertr. 2022. Highway – winterseason. Pixabay. Viitattu 18.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-6986253/

Laine, A. 2019. Maanteiden hoitourakat – alihankintojen huomiointi. Esitys maanrakennuspäivillä 05.04.2019.

Mohamed_hassan. 2018. Teamwork – cooperation – brainstorming. Pixabay. Viitattu 18.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-3213924/

Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

Linkit

Linkki 1. Frantsi, E. 2022. Maanteiden hoitourakka – Yhteistoiminnallisen urakan projektinhallinta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091020045

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.