Yrittäjien saamat hyödyt työpajoista

Työpajoissa keskitytään yleensä saamaan tehokkaasti tavoitteita saavutettaviksi. Yrittäjien aikataulu on usein kiireinen ja työpajoissa on selkeästi rajatut aiheet sekä selkeästi johdettu prosessi, jolla pyritään takaamaan tehokas työskentely yrittäjän haasteen voittamiseksi.

MAMIKSA-hanke (LAB 2024) on mukana Kasvun Rakentajat 2.0 -ohjelmassa, jonka pääjärjestäjät ovat Lappeenrannan kaupungin Wirma ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. MAMIKSAN rooli on antaa osaamisensa pienten yritysten hyödyksi heidän kasvutavoitteissaan. Ohjelmassa menevät rinnakkain ja osittain limittäin pienet ja isot yritykset, pienten yritysten kanssa mukana on myös Leader Länsi-Saimaa. Ohjelmassa on kaikkiaan viisi työpajaa eri aiheilla, minkä lisäksi yrityksille on vielä viisi Growth Board -tapaamista heille valikoitujen asiantuntijoiden kanssa. (ePressi 2024.)

Ensimmäinen työpaja kasvutavoitteista

3.12.2024 tapasimme ensimmäistä kertaa osallistuvat yritykset. Leader Länsi-Saimaa oli haastatellut yrityksiä etukäteen ja pyytänyt yrityksiä tekemään oman toiminnan SWOT-analyysin, jota käytetään muun muassa ongelmien tunnistamiseen. (Suomen Riskienhallintayhdistys 2024.)

[Alt-teksti: kokoushuone, jossa on parikymmentä ihmistä koolla.]
Kuva 1. Työpajassa kohtaavat isojen ja pienten yritysten edustajat. (Kuva: Minna Tynkkynen)

Ensimmäisessä työpajassa käytettiin suurin osa aikaa yritystarinoihin ja tutustumiseen. Yrityksiä oli laidasta laitaan, joista kaikki tekivät asiakastyötä, osa kuluttajille ja osa kuluttajille sekä yrityksille. Keskustelu kävi vilkkaana, ja yrittäjät esittivät kysymyksiä ja kommentteja toisten tarinoita kuunnellessa. Monilla haasteena oli pieni paikkakunta ja sesonkien välisen liiketoiminnan kehittäminen, myös ekologisuus ja tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen oli muutamilla yrityksillä keskiössä.

Pienissä kunnissa yrittäminen on vielä kovempaa kuin isommissa kaupungeissa, varsinkin jos on kyse esimerkiksi kuluttajille myytävistä palveluista. Kuulimmekin esimerkkejä yritysten välisistä yhteistöistä, oli kyseessä sitten työtilan jakaminen tai eri aloilla palvelujen tarjoaminen ja myyminen ristiin. Työpajassa myös kaksi matkailualan yritystä, jotka eivät toisiaan etukäteen tunteneet, keksivät mitä voisivat kehittää yhdessä, vaikka sijaitsevatkin eri kunnissa. Juuri tällaisten törmäytysten ja avoimen keskustelun vuoksi työpajat ovat hyödyllisiä. Ohjatussa työpajassa voimme jatkaa uuden kehittämistä tammikuussa, ettei asia jää unholaan yrittäjien kiireiden vuoksi.

Lounaan jälkeen yrittäjät tutustuivat Business Model Canvasiin (BMC) joka oli suurimmalle osalle entuudestaan tuntematon työkalu. BMC työkaluna auttaa yritystä kehittämään ja arvioimaan liiketoimintasuunnitelmaansa. (Innokylä 2024). Monet myönsivätkin, etteivät ole paljon liiketoimintasuunnitelmaansa vilkuilleet aloittamisen jälkeen, vaikka sitä kannattaisi aika ajoin katsoa ja tarkastella sen päivittämisen mahdollisuuksia. Kotiläksyksi yrittäjät saivatkin kirjata ylös, millaista kasvua hakevat ja täyttää oman Business Model Canvasinsa.

Kirjoittaja

Minna Tynkkynen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija. Hän työskentelee MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa.

Lähteet

ePressi. 2024. Etelä-Karjalan Kasvun Rakentajat 2.0 alkaa, yrittäjille maksuton ohjelma antaa eväät liiketoiminnan laajentamiseen. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/etela-karjalan-kasvun-rakentajat-2.0-alkaa-yrittajalle-maksuton-ohjelma-antaa-evaat-liiketoiminnan-laajentamiseen.html

Innokylä. 2024. Business Model Canvas. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/tyokalut/business-model-canvas

LAB. 2024. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Suomen Riskienhallintayhdistys. 2024. Nelikenttäanalyysi-SWOT. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://pk-rh.fi/tools/swot.html