Yrittäjyys pienten kuntien elinehtona

Kuntajärjestelmällä on pidemmät perinteet Suomessa kuin itse valtiolla. Kirkkopitäjien tehtävänä on ennen ollut muun muassa köyhäinhoito, terveyden- ja sairaanhoito, paloapu ja opetuksen järjestäminen. 1800-luvun loppupuolella kuntien hoitoon liittyivät maalliset asiat ja seurakunnat huolehtivat kirkollisista asioista. Nykyisin kuntien tehtävä on huolehtia ihmisten elämästä vauvasta vaariin. Valtion tuki on hyvin pitkälti monen kunnan elinehto, johon ei voi kuitenkaan täysin nojata. Suuri merkitys on yksityisillä investoinneilla, joihin kunta taas ei voi suuresti vaikuttaa. (Vuorento 2022.)

MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke on suuntautunut pienten kuntien mikroyritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen erilaisten valmennusten ja asenteiden muuttamisen avulla. Kuntapäättäjille on annettu tulevaisuusvalmennuksia herättelemään, millainen kunnan tilanne voi tulevaisuudessa olla. (LAB 2025.)

Mikroyritykset maaseutumaisissa kunnissa

Suomen yrityskannasta 95,5 % oli vuonna 2022 mikroyrityksiä, joissa yleensä työskentelee vain yrittäjä tai kaksi yrittäjää yhdessä. (Suomen Yrittäjät 2024.) Suomen Yrittäjät ovatkin jo vuosia tuoneet esiin yritysten tärkeyttä pienille kunnille. Pentikäinen (2017) uskoo, että jos kunnat hoitavat esimerkiksi verotuksen ja yrittäjien palvelut hyvin, houkuttaa se yrittäjiä, jolloin osa kunnan palveluista voidaan tuottaa yrittäjien voimin eikä se rasita kunnan taloutta niin paljon.

Nuorten innostuminen yrittäjyydestä onkin tärkeää, kun mietitään pienten kuntien tulevaisuutta. Pulkkinen ym. (2021) totesivat tutkimuksessaan, että yhteisöllisyys, lähipiirin ja muiden yrittäjien tuki on tärkeä osa nuorten yrittäjyyskasvatuksessa maaseudulla. Tutkimuksessa todettiin eri-ikäisten ja eri toimialataustaisten toimijoiden tarjoavan samaistumistaustaa, ja pidempään toimineilta yrittäjiltä toivottiin laaja-alaisempaa näkökantaa yrittäjyyteen. Lemmetti ym. (2023) toivat taas esiin alustatalouden vaikutukset jopa globaaleille markkinoille yrittäjien yhteistyössä ja innovoinnissa kunnissa. Luotettava verkko takaa nopeat yhteydet ja innovaatioiden kaupallistaminen etenee usein nopeammin.

Edellä mainituista tutkimuksista voikin päätellä, että pienten kuntien turvallisuus ja rauhallisuus ovat myös vahvuuksia yritystoimintaa ajatellen, raaka-aineita saa läheltä ja elintarviketuotannossa se pienentää logistiikkakuluja. Yhteisöllisyyden vuoksi asioiden hoitaminen voi olla ketterää ja liiketilat edullisempia. Hyvinvointi- ja elämyspalvelujen kasvava kiinnostus luo maaseutumaisiin pieniin kuntiin lisää mahdollisuuksia yrittämiseen. Etätyön vakiintuminen käytännöksi auttaa myös yrittäjäksi haluavia, joiden puolisolla on etätyömahdollisuus, näin esimerkiksi pieneen kuntaan muutto ei esty sen vuoksi, ettei puolisolle löydy töitä. Pienessä kunnassa on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan niin kuntapolitiikassa kuin yrittäjäjärjestöissä.

Pienten kuntien heikkouksiin voidaan lukea välimatkat ja paikallismarkkinan pienuus, jotka tulevat esiin varsinkin talviaikana. Kuntien ikärakenne voi olla korkea, jolloin toki haittana voi olla konservatiivisuus ja uusien asioiden vieroksuminen. Sisäänpäinlämpiäminen voikin olla haitta, jos uuteen tulokkaaseen ei helposti luoteta. Uhkana pieneen kuntaan yrityksen perustamisessa on ehdottomasti myös poismuutto vähentyneiden palveluiden myötä.

Nuorten yrittäjyydessä on potentiaalia

Kaiken kaikkiaan tutkimuksissa pienet kunnat näyttäytyvät hyvinä yritystoimintaa ajatellen. Kunnat eivät kuitenkaan voi luottaa vain muualta tuleviin yrittäjiin, minkä vuoksi nuorten yrittäjyyskasvatus onkin aloitettava jo peruskoulussa.

MAMIKSA-hankkeessa kiersimme pienten kuntien kouluja kysymässä nuorten kiinnostusta yrittäjyyteen. Harvistola (2025) totesi pienten kuntien nuorista 74 % kertoneen olevansa ainakin jonkin verran kiinnostuneita yrittäjyydestä. Erityiseksi nousi, että Lemillä (94 %), Ruokolahdella (95 %) ja Savitaipaleella (98 %) oltiin todella kiinnostuneita, edes vähän, yrittäjyydestä.

Näissä kunnissa kannattaakin panostaa erityisesti nuorten yrittäjyyskasvatukseen sekä tehdä yhteistyötä esimerkiksi 4H-yhdistyksen ja Leaderin kanssa. Näistä nuoret saavat koulutusta ja rahallista tukea tarvikkeiden hankintaan, jolla voi työllistää itsensä, vaikka kesätöillä yrittäjämäisesti.

Lähteet

Harvistola, M. 2025. Nuoret ja kestävä tulevaisuus – ilmastotietoisuutta, yrittäjyysunelmia ja työllisyysnäkymiä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/nuoret-ja-kestava-tulevaisuus-ilmastotietoisuutta-yrittajyysunelmia-ja-tyollistymisnakymia-etela-karjalassa/

LAB. 2025. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Lemmetti, E., Kujala, P., Forsman-Hugg, S., Kinnunen, P. & Aalto-Setälä, J. 2023.  Nuorten käsityksiä maaseudusta yrittäjyysympäristönä. PTT raportteja 282. Helsinki: Pellervon Taloustutkimuskeskus. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2023/03/ptt_raportteja282.pdf

Pentikäinen, M. 2017. Kunnilla ja yrityksillä entistä vahvempi kohtalonyhteys. Yrittäjät, kunnallisjohdon seminaari. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tiedotteet/pentikainen-kunnilla-ja-yrityksilla-entista-vahvempi-kohtalonyhteys/

Pukkinen, T., Heinonen, J., Hytti, U. & Stenholm, P. 2021. Yrittäjyys maaseudun nuorten uravaihtoehtona. Turku: University of Turku. 71–78. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/151117/Yritt%c3%a4jyys%20maaseudun%20nuorten%20uravaihtoehtona_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen Yrittäjät. 2024. PK-yritysbarometri-syksy 2024. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2024/09/sy_pk_barometri_syksy2024.pdf

Vuorento, R. 2022. Pienten kuntien tulevaisuus. STTK. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.sttk.fi/2022/01/21/pienten-kuntien-tulevaisuus/