Yritykset mukaan hankkeisiin

Yritysyhteistyö on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, ja ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun yhtenä tehtävänä on harjoittaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka tukee ammattikorkeakouluopetusta, edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta (Koski 2023). Vaikka yritykset ja niiden kehittäminen monipuolisesti on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, tiedon jakaminen yrityksiin ja yrityksiltä ammattikorkeakoulun suuntaan voi olla todella haastavaa.

Viestintä aiheuttaa päänvaivaa

Yksi keskeisimmistä haasteista liittyy viestintään. Business Finlandin tuoreen tutkimuksen mukaan yritysten TKI-panostukset ovat kasvussa varsinkin veturihankkeisiin osallistuneissa yrityksissä (Business Finland 2025).

Päijät-Hämeen yrittäjien toteuttaman selvityksen mukaan alueen yritykset tarvitsevat lisää tietoa TKI-palveluista ja niitä tuottavista tahoista (Vihervirta-Vuontelo 2023).  Hankemaailma voi olla mikro- ja pk-yrityksille melko tuntematon, ja käytetty termistö tuottaa haasteita. Viestintä on olennainen osa hankkeiden toimenpiteitä, mutta se ei aina tavoita yrityksiä. Hankeviestintä voi olla hajanaista, lyhytjänteistä ja väärällä tavalla kohdistuvaa. Hankkeissa saatetaan luoda verkkosivuja ja tiedotuskanavia, jotka elävät vain hankkeen ajan, eikä tutkimustulosten jalkauttaminen yrityksiin ole tehokasta.

Kun yrityksiä rekrytoidaan hankkeisiin mukaan, on tärkeää pystyä sanoittamaan, mitä konkreettista hyötyä hankkeesta on yritykselle. Jos hankkeista saatavat hyödyt näyttäytyvät pieninä suhteessa vaadittuun työmäärään tai ne eivät ole selkeät yritykselle, motivaatio hankkeeseen osallistumiseen voi jäädä heikoksi. Hankkeen tavoitteet on usein kirjattu hakemusvaiheessa niin yleisellä tasolla, että yksittäinen yritys ei näe, miten juuri sen liiketoiminta hyötyisi hankkeessa mukanaolosta. Lisäarvon näkyväksi tekeminen voi olla haastavaa varsinkin hankesuunnittelussa ja hankkeen alkuvaiheessa. Tähän liittyy myös se, millä aikajänteellä lisäarvo tulee näkyväksi yritykselle.

Pulaa resursseista ja eritahtiset pyörät

Toinen merkittävä haaste on yritysten resurssien rajallisuus. PK-yrityksillä on harvoin ylimääräistä henkilökuntaa tai aikaa, jota voitaisiin käyttää hankkeisiin osallistumiseen. Business Finlandin teettämän asiakaskyselyn mukaan ympäristöinnovaatioihin liittyvät haasteet pk-yrityksissä ovat sidoksissa rajallisiin resursseihin. (Häkkinen & Polo 2024). Tämän pohjalta voisi ajatella, että sama haaste on laajempikin TKI-kentällä. Yrittäjille aika on rahaa, ja varsinkin jos hankkeesta saatava lisäarvo ei ole täysin selvä, yritys tuskin investoi hanketoimintaan aikaa tai rahaa. Hankkeesta riippuen yritykseltä saatetaan odottaa isoakin investointia aikaan.

Hankekenttä ja yritykset voivat toimia eri aikasyklillä. Yritysten toimintaympäristö saattaa muuttua nopeammin kuin hankkeiden aikataulut sallivat, jolloin kiinnostus ehtii hiipua ennen kuin hanke edes käynnistyy. TKI-toiminnan hitaus ei aina kohtaa yritysten akuutteja kehittämistarpeita. TKI-toimijoiden näkökulmasta haasteena on se, että vaikka yrityskentältä saataisiin tarve, jota lähdetään kehittämään, niin oikean rahoitusteeman ja haun löytymiseen voi mennä aikaa. Tämänkin jälkeen voi hakemus kaatua siihen, että toteuttajia tai osallistujayrityksiä ei löydetä.

Mikä avuksi?

Toimivia tapoja tavoittaa yrityksiä ovat olleet korkeakoulujen järjestämät aamukahvitilaisuudet, uutiskirjeet tai toimialakohtaiset keskustelutilaisuudet. Toisaalta tarvitaan myös rakenteellisia ratkaisuja; näitä voisivat olla esimerkiksi alueelliset TKI-yhteyshenkilöt, jotka seuraavat kentän tarpeita ja välittävät tietoa eteenpäin tutkimusorganisaatioille ja rahoittajille.

Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten hankkeiden ajoitus kohtaa yritysten tarpeet. Hankevalmistelu on usein pitkä prosessi, joka ei välttämättä reagoi riittävän nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Ratkaisu voisi olla alusta, johon yritykset voisivat ajantasaisesti kirjata kehittämistarpeitaan. Tällainen alusta palvelisi rahoittajia ja hanketoimijoita teemoituksen suunnittelussa, ja se lisäisi osallistujalähtöisyyttä jo hankkeiden alkuvaiheessa.

Yritysyhteistyön onnistuminen edellyttää ennen kaikkea johdonmukaista ja strategista toimintamallia. Kumppanuus ei synny hetkessä, vaan rakentuu pitkäjänteisestä vuoropuhelusta. TKI-järjestelmän on löydettävä sellaiset intressit ja tavoitteet, jotka tukevat niin tutkimusorganisaatioita kuin yrityksiäkin. (Heikinheimo & Nieminen 2024).

Lähteet

Business Finland. 2025. TKI-panostukset kasvussa. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2025/tki-panostukset-kasvussa

geralt. 2025. Altmann, G. Monimuotoisuutta, palapeli, ystävyys. Pixabay. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/monimuotoisuutta-palapeli-yst%C3%A4vyys-9606871/

Heikinheimo, R. & Nieminen, R. 2024. Tutkimuksen ja yritysten on löydettävä yhteiset intressit. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/tutkimuksen-ja-yritysten-on-loydettava-yhteiset-intressit/?utm_source=chatgpt.com

Häkkinen, A. & Polo, A. 2024. Resurssit rajoittavat suomalaisten pk-yritysten ympäristöinnovaatioita. Business Finland. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/blogit/2024/resurssit-rajoittavat-suomalaisten-pk-yritysten-ymparistoinnovaatioita?utm_source=chatgpt.com

Koski, J. 2023. Ammattikorkeakouluilla tärkeä rooli elinkeinorakenteen, työelämän ja yhteiskunnan kehittämisessä. Uudenmaan liitto. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://uudenmaanliitto.fi/ammattikorkeakouluilla-tarkea-rooli-elinkeinorakenteen-tyoelaman-ja-yhteiskunnan-kehittamisessa/

Vihervirta-Vuontelo, H. 2023. Päijät-Hämeen yrityksille on saatava lisää tietoa TKI-palveluista. Päijät-Hämeen yrittäjät. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/uutiset/paijat-hameen-yrityksille-on-saatava-lisaa-tietoa-tki-palveluista/?utm_source=chatgpt.com