Kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa Suomen asukkaista on yli 65-vuotiaita. Yli 85-vuotiaiden määrän odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana (Ympäristöministeriö 2022). Ikääntyminen elämänvaiheena koskettaa kaikkia iäkkääksi eläviä ihmisiä, ensin läheisen asemasta ja sitten henkilökohtaisesti. Mutta mitä ikääntyminen tarkoittaa palvelumuotoilun näkökulmasta?
Ikääntymisystävällinen palvelumuotoilu
Uudenlaisia ikäihmisten palveluasumisratkaisuja ideoidaan monen tahon toimesta, esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun Keko-hankkeessa. Uusia ratkaisuja tarvitaan, sillä ikäihmisen tarpeet ja toiveet ovat murroksessa ja törmäyskurssilla tämänhetkisen palvelutarjooman kanssa.
Ilmiötä tarkasteltiin YAMK-opiskelijoiden kanssa Ihmislähtöisyys ja palvelumuotoilu -opintojaksolla, jossa ideoitiin tulevaisuuden ikäihmisten palveluasumisen konsepteja. Palveluasuminen itsessään herättää nopean käyttäjätutkimuksen mukaan negativiisia mielikuvia, epäilyksiä ja jopa pelkoa. Ajatus palveluasumiseen siirtymisestä ahdistaa. Onko tulevaisuuden palveluasumisen oltava siis jotain aivan muuta kuin palveluasumista, jotta se houkuttelee puoleensa? Mitä jos katseet käännettäisiin kohti kotia ja sitä, mitä ikääntyminen tarkoittaa kodin konseptille ja tästä näkökulmasta kodin ja sinne tuotavien palveluiden muotoilulle?
Sirpa Uimonen tunnistaa väitöskirjassaan kodille kolme merkitystä. Koti voidaan kokea toimivana tilana, joka merkitsee muun muassa helppoa arkea ja arjen toiminnallisuutta. Koti voi olla myös pesäkolo eli paikka, jossa voi nauttia yksityisyydestä, käpertyä ja olla mukavasti oma itsensä, oma historia ja muistot läheisistä läsnä. Koti voi tarkoittaa myös moniaistillista tunnelmoinnin ja yhdessäolon paikkaa, johon kutsutaan muita ihmisiä. Kodin merkitys muodostuu konkreettisesta havaitusta tilasta, abstraktista kuvitellusta tilasta ja käytännössä eletystä tilasta. (Uimonen 2019a.) Koti siis konkretisoituu ihmismielessä, tilassa ja ajassa. Kuva 1 kiteyttää Uimosen tutkimusasetelman kodin tunnun osatekijöistä.
Miten kodin merkitykset voisivat pysyä osana kotia myös sen asukkaiden ikääntyessä? Voisiko omaa kotia muotoilla ikäystävällisesti toiminnalliseksi, omakohtaiseksi ja tunnelmalliseksi ikäystävällisyyden muotoilijan ja tätä tukevan teknologian avulla? Tähän tarvitaan ikääntymisystävällistä palvelumuotoilua. Ikääntymisystävällinen palvelumuotoilu voisi tarkoittaa esimerkiksi kodin ikäystävällisyyden arviointi- ja muotoilupalveluja sekä kotiin tuotavien palveluiden ja niiden kuljetus- ja asennuspalveluiden kehittämistä. Lisäksi uudenlaisten ikääntymisen asumisen konseptien muotoileminen sekä monimuotoisuuden huomioiminen ikääntymisen yhteydessä ovat asioita, johon ikääntymisystävällisellä palvelumuotoilulla voitaisiin vastata.
Kirjoittaja
Milla Mäkinen on LAB-ammattikorkeakoulun Lehtori. Hän vastasi Ihmislähtöisyys ja palvelumuotoilu –opintojakson suunnittelemisesta ja opettamisesta sekä siihen liittyvästä ikääntymisten palveluasumisen kehittämiseen liittyvästä hankeintegroinnista syyskuussa 2022.
Lähteet
Uimonen, S. 2019. Toimivasta tilasta mielenrauhan tyyssijaan: kulttuurinen kuluttajatutkimus kodin tunnun jäsentymisestä merkityskokonaisuuksiksi pääasiallisessa kodissa ja kakkoskodissa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Viitattu 24.9.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4946-6
Uimonen, S. 2019. Kodin tunnun osatekijät. Muokannut Milla Mäkinen. Viitattu 24.9.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4946-6
Ympäristöministeriö. 2022. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020–2022. Viitattu 24.9.2022. Saatavissa https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. Kestävän palveluasumisen ekosysteemi – KEKO. Viitattu 26.9.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kestavan-palveluasumisen-ekosysteemi-keko
