Työelämän murroksella on vaikutuksia työyhteisöihin kuin yksilöiden asemaan työmarkkinoilla (Dufva ym. 2017). Tulevaisuuden työelämässä projektit ovat arkipäivää ja projektiosaaminen ei enää ole vain yksittäisten ihmisten osaamista, vaan sen hallinta valtavirtaistuu (Kymäläinen ym. 2016, 6). Projektiosaaminen vaatii laajempaa toiminnan säätelyä, johon liittyy niin taktisia kuin strategisia ulottuvuuksia, kuten taito suunnitella ja arvioida omaa työtään, sekä kykyä tehdä perusteltuja päätöksiä (Pehkonen 2001, 96).
Harjoittelun toteuttaminen hankkeessa ja varsinainen hanketyöskentely on antanut aitiopaikan seurata projektityöskentelyä, tiimin toimintaa sekä toteutusta kokonaisuutena. Ohjattu harjoittelu mahdollistaa työskentelyn projektinomaisessa toteutuksessa jo opiskeluaikana. Projektityöskentelyn onkin nähty harjoittavan ja kehittävän yhteistoimintaa ja vastuun ottamista sekä niihin liittyviä taitoja. Toisaalta on myös tärkeää huomioida, että siinä missä projektityöskentely kehittää opiskelijan metakognitiivisia taitoja ja valmiuksia, se myös edellyttää niitä jo itsessään. (Pehkonen 2001, 66; 96.)
Monimuotoisen ansiotyön mallia harjoittamassa
Suurin osa suomalaisista palkansaajista on vielä kokoaikaisesti tai toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella työskenteleviä. EU-tasolla osa-aikatyötä tekeviä Suomessa on vielä vähemmän kuin muualla, mutta työelämän murros tulee vaikuttamaan siihen lisääntyvästi (Järvensivu ym. 2021, 3; Sitra 2015, 3).
KARITA-hankkeessa toteutettu harjoittelu ajoittui lähes vuoden ajanjaksolle osa-aikaisena. Harjoittelu antoi perspektiiviä monimuotoisen ansiotyön toteuttamiseen käytännössä ja vahvisti sen positiivisia ulottuvuuksia, kuten arjen ja työn vapaampaa ajankäyttöä sekä oman luovuuden soveltamista (Järvensivu ym. 2021, 22).
Harjoittelu antoi liikkumavaraa opiskelijan arkeen ja mahdollisti joustavasti muiden opintojen samanaikaisen suorittamisen, kun työpaletti koostui erilaisista palasista ja heijastui arjessa positiivisesti metakognitiivisten taitojen kehittymisenä. Järvensivun ym. (2021,18) aineistossa nostetaankin ylös havainto siitä, että osaaminen, joka syntyy kyvystä rakentaa ja hallita erilaisia ja erimittaisia töitä, näkyy vahvuutena projektiperustaisen työn sisällä. Kääntöpuolena useasta palasesta koottu paletti toi haasteita arjen kestävään resursointiin. Hankkeessa toteutettavaan harjoitteluun olisikin tarpeellista kehittää muokattava hankeharjoittelun ‘sabluuna’, eli suunnittelupohja, joka toimisi apuvälineenä omien resurssien ja työtehtävien hahmottamiselle hankkeessa yhdessä ohjaavan opettajan ja ohjaajan kanssa.
Hankkeessa toteutettu harjoittelu oli onnistunut kokonaisuus. Opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna hankeharjoittelu on kokonaisuus, jonka avulla korkeakouluilla on mahdollisuus parantaa opiskelijoiden työelämätaitoja ja laajentaa perspektiiviä työelämän mahdollisuuksista. Kuten Sitran artikkelissa todetaan, on työelämämuutoksiin mahdollisuus vastata jo opiskeluvaiheessa, kun tarjotaan monipuolisempia eväitä työelämävalmiuksien kehittämiseen (Arola 2017, 4). Hankeharjoittelut ovat yksi niistä eväistä.
Kirjoittajat
Anniina Palokangas on sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta sekä yhteiskuntatieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän suorittaa sairaanhoitajantutkinnon harjoittelua KARITA-hankkeessa (LAB 2022).
Merja Ikonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön TKI-hankkeissa projektisuunnittelijana, myös KARITA-hankkeessa.
Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina ja KARITA-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. KARITA on usean yhteistyökumppanin yhteinen, KATI-ohjelman alainen hanke.
Lähteet
Arola, M. (toim.) 2017. Eväitä työelämään. Kuusi tapaa lisätä korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia. Sitran selvityksiä 123. Erweko: Helsinki. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/06/Selvityksia123.pdf
Dufva, M., Halonen, M., Kari, M., Koivisto, T., Koivisto, R. & Myllyoja, J. 2017. Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017. Viitatttu 14.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160253
Järvensivu, A., Haapakorpi, A., Kauhanen, M. & Melin, H. 2021. Monimuotoinen ansiotyö – käytännöt ja yhteiskunnallinen kehys. Tampereen yliopisto. Viitattu 10.10.2022 Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/132690/978-952-03-1977-9.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Kymäläinen, H-R., Lakkala, M., Carver. & Kamppari, K. 2016. Opas projektityöskentelyyn. Tieteestä toimintaa -verkoston julkaisu. Helsingin yliopisto. Viitattu 10.10.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/160099
LAB. 2022. KARITA. Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla. Hanke. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://lab.fi/projekti/kotona-asumista-rohkeasti-ja-itsenaisesti-teknologian-avulla
Pehkonen, L. 2001. Täydestä sydämestä ja tarkoituksella. Projektityöskentelyn käsitteellistä viitekehystä jäljittämässä. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 171. Yliopistopaino: Helsinki. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19848
Sikkema, K. 2017. Ideas waiting to be had. Unsplash. Viitattu 10.10.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/-1_RZL8BGBM
Sitra. 2015. Haaveena osa-aikatyö? Koettu hyvinvointi erilaisissa työsuhteissa ja työelämän ulkopuolella. Sitran selvityksiä 98. Viitattu 10.10.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Selvityksia98-2.pdf
