Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin kasvatusta ja koulutusta koskeviin asiakirjoihin ja suosituksiin, joiden tavoitteena on inkluusio ja inklusiivinen kasvatus. Varhaiskasvatuksessa inkluusio voidaan nähdä lasten tasa-arvona, yhdenvertaisuutena, moninaisuuden arvostamisena ja osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten toteutumisena. Inkluusion mukaisesti jokaisella lapsella on oikeus lapsen lähipäiväkodin varhaiskasvatukseen. (Heiskanen ym. 2021, 14.)
Inkluusioon liittyy vahvasti lapselle tarvittavan tuen järjestäminen varhaiskasvatuspäivän aikana. Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus saada tarvitsemaansa oikein kohdennettua, tarpeeseen sopivaa sekä oikea-aikaista tukea. Varhaiskasvatuksessa annettava tuki jakautuu kolmeen tuen tasoon: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen ja tuen muoto voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia ratkaisuja. (Varhaiskasvatuslaki 2018/540, 15a§, 15b§; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 56, 58–60.)
Vantaan varhaiskasvatuksen tietyillä alueilla on panostettu ja resursoitu tukeen palkkaamalla avustajia, taidepedagogeja, kasvun- ja oppisen tuen lastenhoitajia sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajia (Tuominen & Kaplin-Sainio 2022). Lisäksi kasvatushenkilöstön vahvistuksena samoilla alueilla toimii lapsi- ja perheohjaajia, kehittäjäopettajia sekä varhaiskasvatuksen psykologeja ja kuraattoreita. Nämä yhdessä muodostavat toimintayksiköiden moniammatillisen kokonaisuuden, jonka yhtenä tehtävänä on varmistaa lapselle tarjottavan tuen suunnittelu, arviointi ja toteutus.
Vaikka varhaiskasvatuksessa työskentelee moniammatillinen kokonaisuus, ei organisoitua yhteistyötä useinkaan ole, jolloin moniammatillinen osaaminen jää hyödyntämättä ja lapsi jää pahimmassa tapauksessa ilman tarvitsemaansa tukea. Tarvitaan moniammatillisen yhteistyön kehittämistä.
Toimintayksikön esihenkilöllä on keskeinen rooli
Moniammatillisen työskentelyn onnistumisen edellytykset ja toisaalta myös haasteet liittyvät rakenteisiin, työkulttuuriin ja resursseihin (Raitakari ym. 2019, 17). Moniammatillinen työtapa ei synny itsestään, vaan se vaatii vahvaa vuorovaikutusosaamista ja sitoutuneisuutta. Lisäksi kommunikaatio sekä siihen liittyvät ammatilliset roolit ja tehtävänkuvat muovaavat osaltaan moniammatillisen keskustelun ja työn kulkua. (Kekoni ym. 2019, 20, 23–24, 47.)
Esihenkilön rooli moniammatillista yhteistyötä edistävien rakenteiden ja ammatillisen keskustelun mahdollistajana ja ylläpitäjänä on erityisen tärkeä. Ei riitä, että eri alan ihmisiä laitetaan yhteen, vaan lisäksi tarvitaan koulutusta tiimi- ja verkostotyöskentelyn menetelmiin sekä yhteistyötapojen luomiseen eri ammattilaisten välille (Mönkkönen ym. 2019, 114; Raitakari ym. 2019, 18). Tätä koulutusta tarvitaan sekä esihenkilöille että työyhteisöille.
Kirjoittajat
Taina Nevalainen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän toimii kehittäjäopettajana Vantaan varhaiskasvatuksessa ja on kiinnostunut toimintayksiköiden pedagogiikan sekä lapsen tukeen liittyvien asioiden kehittämisestä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M. & Viitala, R. 2021. Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:13. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 15.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162927/OKM_2021_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, K. Kekoni. T. & Pehkonen. A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: Gaudeamus. 15–34.
KRiPPS_medien. 2020. Mey, S. Lohkot, rakenneosat, puupalikat. Pixabay. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lohkot-rakenneosat-puupalikat-5045804/
Mönkkönen, K., Kekoni, T., Jaakola, A-M., Pehkonen, A. & Profian Sosiaalipalvelut Oy:n henkilöstö 2019. Kohti monitoimijaista kehittämistä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. 112–148.
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Tampere: PunaMusta Oy. Viitattu 1.10.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1
Tuominen, H. & Kaplin-Sainio, K. 2022. Varhaisen tuen aamukahvit 18.5.2022. PowerPoint-esitys. Vantaan kaupungin koulutus.
Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 1.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Opetushallitus. Viitattu 2.10.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
