Nykyään perheiden passiivinen elämäntyyli ja liikunnallisten harrastusten väheneminen korreloi suoraan lasten motoristen taitojen heikkoon oppimiseen. Aktiivisen elämäntyylin omaksuminen kotoa on tärkein osa lasten motorista kehitystä, mutta sitä tukee järjestetty harrastustoiminta, esimerkiksi jalkapallon pelaaminen urheiluseurassa. Päiväkodeilla on myös vastuu liikuttaa lapsia. (Leonard 2016.)
Motoriset taidot vaikuttavat kokonaisvaltaisesti lapsen kehitykseen ja elämän eri osa-alueisiin vaikuttaen aikuisikään asti. Tutkimusten mukaan lasten fyysinen kunto on heikentynyt viime vuosikymmenten aikana, mikä vaikuttaa motoristen taitojen omaksumiseen. (Haapala 2013.)
Motoriset perustaidot
Motorisia perustaitoja ovat liikkumistaidot, tasapainotaidot ja välineenkäsittelytaidot. Tutkimusten mukaan motoriset perustaidot kehittyvät harjoittelemalla. Harjoittelun perustana on lapsen monipuolinen mahdollisuus liikkua erilaisissa ympäristöissä, ja taidot kehittyvät leikkien ja pelien varjolla. Motoriset haasteet ovat myös tiiviisti yhteydessä muihin oppimisvaikeuksiin ja sosiaaliseen kehitykseen ja kognitioon. Motorisilla perustaidoilla on yhteys aktiiviseen elämäntapaan ja heikot motoriset taidot johtavat inaktiiviseen elämään ja ylipainoon. (Gallahue & Donnelly 2003.)
Päiväkodeissa on ammattihenkilökuntaa, joilla on mahdollisuus tukea lasten motoristen taitojen harjoittelua, mikäli lapsen kotiympäristö ei tue sitä. Varhaiskasvattajien työhön kuuluu vuosittainen motorisen kehityksen seuraaminen ja siihen puuttuminen, mikäli lapsen taidot eivät kehity normaaliin tahtiin. Päiväkodin arjessa liikutaan viikoittain ja näitä taitoja harjoitellaan yhdessä. (Hulteen ym. 2018.)
Opinnäytetyössä (Koskivirta & Piira 2022) selvitettiin 3‒5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen harjoittelua ohjatusti varhaiskasvatuksessa. Kehittämistehtävässä käsiteltiin motorisen kehityksen tukemisen tärkeyttä, motoristen taitojen haasteita ja taitojen harjoittamisen keinoja. Varhaiskasvattajien haastattelujen perusteella selvisi, että päiväkodin 3‒5-vuotiailla oli eniten haasteita tasapaino- ja pallonkäsittelytaidoissa sekä rytmiin liikkumisessa. Liikkumistaidot olivat hyvällä tasolla. Saatujen tulosten perusteella toteutettiin varhaiskasvattajille opas lisäämään tietoa lapsen motorisesta kehityksestä ja tukemaan motoristen taitojen harjoittelun ohjaamista.
Kirjoittajat
Wenla Koskivirta ja Salla Piira ovat LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoita.
Sari Liikka työskentelee fysioterapeuttikoulutuksen osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Gallahue, D. L., & Donnelly, F. C. 2003. Developmental physical education for all children. Human Kinetics.
Haapala, E. A. 2013. Cardiorespiratory fitness and motor skills in relation to cognition and academic performance in children–a review. Journal of human kinetics, 36, 55. Viitattu 16.2.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3661895/pdf/jhk-36-55.pdf
Hulteen, R. M., Morgan, P. J., Barnett, L. M., Stodden, D. F., & Lubans, D. R. 2018. Development of foundational movement skills: A conceptual model for physical activity across the lifespan. Sports Medicine, 48(7), 1533–1540. Viitattu 16.2.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29524160/
Koskivirta, W. & Piira, S. 2022. 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittäminen ohjatun harjoittelun avulla varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112824654
Leonard, H. C. 2016. The impact of poor motor skills on perceptual, social and cognitive development: the case of developmental coordination disorder. Frontiers in psychology, 7, 311. Viitattu 16.2.2021. Saatavissa Frontiers | The Impact of Poor Motor Skills on Perceptual, Social and Cognitive Development: The Case of Developmental Coordination Disorder | Psychology (frontiersin.org)
Prawny. 2015. Lapset, doodle, luonnos. Pixabay. Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/lapset-doodle-luonnos-piirustus-1099713/
