Huomiota koulujen kuraattoreiden työhyvinvointiin

Kuraattorin tehtävä opiskeluhuollossa on toimia ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ammattilaisena. Työnkuvaan kuuluu auttaa ja tukea oppilasta ja tämän perhettä erilaisissa pulmatilanteissa sosiaalityön keinoin. Kuraattorilta voi hakea apua ja tukea vaikeuksiin, jotka voivat liittyä koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin, mielen hyvinvointiin tai kasvuun ja kehitykseen. Tämän lisäksi kuraattori tukee koko kouluyhteisön hyvinvointia omalta osaltaan. Kuraattorit tekevät moniammatillista yhteistyötä opettajien, sosiaalihuollon ja oppilashuollon kanssa. (Kittilä 2019, 13‒14; Leppänen 2014, 16, 20.)

Työnantaja huolehtii työntekijöiden tasa-arvoisesta kohtelusta, hyvästä johtamisesta ja työympäristön turvallisuudesta. Työntekijän vastuuseen kuuluu huolehtia omasta työkyvystä ja oman ammatillisen osaamisen ylläpidosta. (STM 2022.) Opinnäytetyössä  (Kukkonen & Kinni 2022)kuvattiin Etelä-Karjalan alueella peruskouluissa työskentelevien kuraattoreiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.  Työpajatyyppiseen aineistonkeruuseen osallistui yhdeksän kuraattoria.

Kuva 1. Toimiva, moniammatillinen tiimityö edistää myös koulukuraattoreiden työhyvinvointia. (geralt 2017)

Tulosten mukaan kuraattoreiden psykososiaalista kuormitusta voitaisiin vähentää riittävällä resurssoinnilla sekä selkeillä toimintasuunnitelmilla, joiden avulla pystyttäisiin nopeasti reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Mahdollisuus säännöllisiin tapaamisiin kuraattorikollegioiden kesken koettiin merkittävänä työhyvinvointia lisäävänä ja yhteistyötä helpottavana tekijänä. Toivottiin, että esihenkilö olisi helposti tavoitettavissa ja osoittavansa luottamusta työntekijää kohtaan.

Uusien työntekijöiden riittävä ja hyvä perehdytys sekä organisaatiolähtöinen työn raamien määrittäminen sekä toimivat ja ergonomisesti hyvät työtilat ja ajantasaiset työvälineet lisäävät työssä onnistumisen mahdollisuuksia. Työnantajan mahdollistaman ja järjestämän työnohjauksen on Kaasalaisen (2021) mukaan todettu edistävän työssä jaksamista.

Työntekijän vaikuttamismahdollisuudet työhyvinvointiin

Työntekijöiden keskeiset hyvät yhteistyötaidot, luottamus ja arvostus vaikuttavat merkittävästi työyhteisön ja yksilön työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen. Avoin vuorovaikutus ja kyky muutoksille eli resilienssi (Lipponen 2020) on oleellista niin yksilön kuin yhteisön toiminnassa. Oma aktiivinen asioiden eteenpäin vieminen auttaa jaksamaan työssä.

Muutos lähtee aina yksilöstä itsestä, ei muiden muuttamisesta. Taitoja, joita tarvitaan oman henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edistämisessä, ovat taito rajata työtä, tunnistaa omat voimavarat ja rohkeus pyytää apua. On osattava vetää raja työn ja vapaa-ajan välille. Omalla asenteella ja työhön sitoutumisella on suuri vaikutus työssä viihtymiseen. Koko työyhteisön kannalta on merkittävää, että turhaa kiirepuhetta ja valittamisen ilosta valittamista vähennettäisiin ja pyrittäisiin enemmän positiiviseen ajatteluun. (Kukkonen & Kinni 2022.)

Kirjoittajat

Janina Kukkonen ja Emmi Kinni ovat  terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta.

Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.

Lähteet

geralt. 2017. Altmann, G. Tiimi, lauta, liitu. Pixabay. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimity%c3%b6-tiimi-lauta-liitu-2499638/

Kaasalainen, V. 2021. Koulukuraattorien kokemuksia työhyvinvoinnista sekä työn vaatimus- ja voimavaratekijöistä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/26162/urn_nbn_fi_uef-20211374.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kittilä, E. 2019. Koulukuraattorin työ esi- ja alkuopetuksessa moniammatillisesta näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20780/urn_nbn_fi_uef-20190633.pdf?sequence=-1&isAllowed=y

Kukkonen, J. & Kinni, E. 2022. Peruskoulussa toimivien kuraattoreiden työhyvinvoinnin edistäminen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112323671

Leppänen, H. 2014. Terveydenhoitajien kokemuksia alakoulun oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja omasta tehtävästään ryhmän jäsenenä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto, terveystieteiden yksikkö, hoitotiede. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95788/GRADU-1403588506.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

STM. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työhyvinvointi. Viitattu 16.11.2022 Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi