LAB-ammattikorkeakoulu on tarjonnut jo pitkään osaamisen johtamisen opintoja master-tason opinnoissa (ylempi ammattikorkeakoulu) (mm. Malin 2023). Teema liittyy keskeisesti myös useisiin ammattikorkeakoulun hallinnoimiin kehittämishankkeisiin (mm. LAB 2023). Systemaattisella osaamisen johtamisella voidaan ennakoida toimintaympäristön muutoksista sekä organisaatioiden sisäisistä tekijöistä johtuvia muutoshaasteita. Osaamisen johtamisen muodostuminen organisaatioiden menestystekijäksi riippuu siitä, missä määrin se perustuu strategiaan ja on osa strategista johtamista (ks. Lynch 2018).
Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen
Strategialähtöisen osaamisen kehittämisen lähtökohtana on tarkasteltavan organisaation strategia, riippumatta organisaation toimialasta, koosta tai sijoittumisesta esimerkiksi yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin toimijaksi. Onnistunut strategiaprosessi pitää sisällään organisaation perustehtävän kirkastamisen, päämäärän asettamisen sekä katsauksen menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuuteen. Huolellisella analyysilla voidaan tehdä johtopäätöksiä aiemmasta toiminnasta muodostuviin kehittämishaasteisiin sekä ennakoida tulevaisuuden muutoksia (mm. Topi 2023; Kamensky 2015).
Tyypillisesti tässä yhteydessä toimintaympäristöstä tehdään arvioinnit muun muassa poliittisista, taloudellisista, sosiaalisista, teknologiaan ja lainsäädäntöön liittyvistä tekijöistä. Nykyään niihin liitetään kestävyyden eri osa-alueiden tarkastelu, millä viitataan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (Suomen YK-liitto 2023).
Muodostuneen strategian taustalla on useita valintoja sekä usein myös henkilöstöä ja asiakkaita tai kansalaisia osallistavia menettelytapoja. Organisaation strategiassa usein otetaankin huomioon hyvinkin laajasti erilaiset toiminnan tasot, jotka ovat osa organisaation ekosysteemiä (ks. Nyström ym. 2019).
Osaamisen kehittämistarpeet tulevat yleensä esille strategiaprosessin osana, mutta usein ne tiivistetään erilliseen dokumenttiin esimerkiksi osaksi henkilöstöstrategiaa (ks. KT 2017). Tällöin organisaation osaamistarpeet voidaan tiivistää osaamisen kehittämissuunnitelmaan, joka on yhdenmukainen strategian kanssa. Strategisia valintoja ovat tällöin muun muassa, mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja hankitaanko se esimerkiksi rekrytointien tai palveluostojen tai alihankintojen kautta.
Osaamisen kehittämistä yhteistyöllä
Osaamisen kehittämisen prosessin hallinta ja kehittämisen johtaminen on osa yritysten strategista johtamista. Siihen voi kuitenkin saada tukea ulkopuolisilta asiantuntijoilta, joilla on tietoa ajankohtaisimmista osaamisen kehittämisen ennakoinnin ja toteutuksen keinoista. LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa yhteistyötä organisaatioille tähän monilla eri toimintamuodoilla, joita ovat muun muassa organisaatioille räätälöitävät koulutukset, opinnäytetöinä tehtävät toimeksiannot sekä kehittämishankkeet (ks. LAB 2023).
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on KETTERÄ-hankkeen projektipäällikkö sekä LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
geralt. 2022. Altmann, G. Organisaatiokaavio, hierarkia. Pixabay. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/organisaatiokaavio-hierarkia-7276446/
Kamensky, M. 2015. Menestyksen timantti : strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. Helsinki: Talentum.
KT. 2017. Osaamisen johtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://www.kt.fi/henkilostojohtaminen/osaamisen-johtaminen
LAB. 2023. KETTERÄ ‒ Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. Hanke. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/kettera
Lynch, R. L. 2018. Strategic management. Eighth edition. Pearson.
Malin, A-T. 2023. Strategialähtöinen osaamisen johtaminen. Osaamisen johtamisen opintojakso kevät 2023. LAB-ammattikorkeakoulu. Julkaisematon luentotallenteen materiaali.
Nyström, J.-B. Jouffray, A. V. Norström, B. Crona, P. Søgaard-Jørgensen, S. R. Carpenter, Ö. Bodin, V. Galaz, C. Folke. 2019. Anatomy and resilience of the global production ecosystem. Nature, Volume 575. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41586-019-1712-3
Suomen YK-liitto. 2023. Kestävän kehityksen tavoitteet. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet
Topi. 2023. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskes-kus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Viitattu 5.5.2023. https://tulevaisuus.fi/menetelmat/
