Onko digimainonta ottanut niskalenkin perinteisistä kanavista?

Kun nykyisin puhutaan mainonnasta, keskittyy keskustelu monesti digitaaliseen ja sosiaalisen median mainontaan. Onhan näillä kanavilla omat selkeät etunsa, ja digimarkkinointi on – kiitos älypuhelimien – jatkuvasti kaikkien näkyvillä. Toisaalta sanoma- ja aikakausilehdet eivät ole vielä hävinneet katukuvasta eivätkä aamiaispöydistä, joten mitkä ovat digimainonnan edut ja hyödyt vai onko niitä?

Digimainonnan suurimpia etuja ovat ehdottomasti mainonnan tarkka kohdentaminen halutulle kohderyhmälle sekä mainonnan osuvuuden ja tehokkuuden jopa reaaliaikainen seuranta ja mittaaminen (Lahtinen ym. 2022). Jos havaitaan, että mainonta ei toimi, niin sitä voidaan muokata ja uudelleenkohdentaa hyvin nopeasti. Myös mainoksen näkyvyyttä voidaan muokata, vaikka kesken kampanjan.

Kuvitteellisena esimerkkinä voidaan sanoa, että jos mainostaisimme paikallista jäätelökioskia, niin kylmän ja sateisen päivän sattuessa mainontaa voidaan vähentää tai laittaa kokonaan tauolle. Hellepäivänä taas mainontaa voidaan lisätä ja kohdennustakin voidaan halutessaan laajentaa.

A/B-testaus kertoo, mikä toimii ja mikä ei

A/B-testauksella tarkoitetaan yksinkertaistettuna parhaan vaihtoehdon etsintää. Tätä voidaan toteuttaa muun muassa verkkosivuilla, hakukonemainonnassa, sähköpostimainonnassa sekä somemainonnassa. Testauksessa vertaillaan, kuinka eri vaihtoehdot toimivat oikeasti, eli miten käyttäjät reagoivat viestiin. (Kallio 2023)

Jäätelökioskiesimerkissämme algoritmi siis keräisi dataa siitä, toimiiko kuva mango-melonituutista paremmin vai huonommin kuin kuva päärynämehujäästä. Tai toimiiko esimerkiksi personoitu sähköpostiviesti paremmin kuin geneerinen viesti. Tämän vertailun mahdollistaa edellisessäkin kappaleessa mainittu mainonnan reaaliaikainen seuranta ja mittaaminen. Käytetyn alustan algoritmi seuraa käyttäjien reagointia ja muodostaa datan käyttäjien toimista. Mainosten osalta tämän seurannan voi kohdistaa vaikka linkin klikkaamiseen, mainoksen katsomiseen käytettyyn aikaan tai joissain tapauksissa jopa varsinaisen oston tapahtumiseen (Ilkka 2020).

Jos verrataan edellistä esimerkkiä perinteisempään mainontaan kuten printti-, televisio- tai radiomainontaan, ei vastaavaa nopean reagoinnin etua ole juurikaan mahdollista saavuttaa. On toki myönnettävä, että mainituilla mainoskanavilla on omat lyömättömät etunsa, kun mietitään massojen tavoittamista, mutta yhtä nopeaan reagointiin ne eivät taivu. Ainakaan vielä.

Söikö sää vai huono mainos asiakkaat?

Perinteisten mainosten seurantaa tehdään luonnollisesti myös hyvin tarkasti, mutta hitaammalla aikajänteellä. Tämä tuo oman haasteensa, sillä vaikuttavan tekijän löytäminen voi viiveen vuoksi olla joskus haastavaa. Jos jäätelökioskimme mainostaa paikallislehdessä peräkkäisinä päivinä kahdella eri mainoksella (A/B-testi) ja toisen päivän myynti on huomattavasti toista parempi, niin oliko tämä mainoksen vai kenties vallitsevan sään ansiota? Ehkäpä molempien, mutta näiden suhdetta on vaikea tietää tarkasti heti.

Digimarkkinoinnin mahdollisuuksien – erityisesti runsaan datan ja nopean seurannan – vuoksi tämä osa-alue on myös keskeisessä roolissa LAB-ammattikorkeakoulun markkinoinnin opetuksessa. Markkinoinnin opetus kattaa toki koko markkinoinnin skaalan, mutta digimarkkinointi tarjoaa lukuisia etuja oppimista ajatellen. Monipuolisia oppimistuloksia edustaa opiskelijoiden oma markkinointiosuuskunta Saaga Marketing.

Lähteet

Ilkka, H. 2020. Miten markkinointia mitataan?. Aava & Bang. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://bang.fi/blogi/miten-markkinointia-mitataan

Kallio, A. 2023. Mitä on A/B-testaus ja miten se toimii MRACE®-mallissa?. Suomen Digimarkkinointi. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-ab-testaus

Lahtinen N. et al. 2022. Digimarkkinointi. Helsinki: Alma Talent PhotoMIX-Company. 2016. Digitaalinen markkinointi seo google. Pixabay. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/digitaalinen-markkinointi-seo-google-1725340/