Etätyöhön ollaan tyytyväisiä, sillä kokemukset siitä ovat pääosin positiivisia. Etätyö lisää työntekijän vapaa-aikaa ja helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Työhön keskittymisen on todettu olevan parempaa verrattuna toimistoympäristöön, ja se lisää työntekijän työn tehokkuutta. Työergonomia tosin voidaan kokea puutteelliseksi, ja työn tauotukset yleensä vähenevät etänä työskennellessä. Etätyöntekijä kaipaa työyhteisöä ja sitä kautta sosiaalista kanssakäymistä. (Leadis 2020.)
Etätyö haastaa työntekijää, työyhteisöä ja johtamista. Se edellyttää työntekijän ja esihenkilön välistä keskinäistä luottamusta, yhteistä sopimista ja työntekijän itseohjautuvuuden tukemista. Työyhteisössä tulee pohtia, mikä on yritykselle toimiva tapa etätyöskentelyn toteuttamiseen. Etätyön etuina työntekijälle ovat esimerkiksi keskittymisen parantuminen, työmatkoihin liittyvän ajan ja rahan säästö sekä työtehokkuuden lisääntyminen. Etätyön haasteena ovat muun muassa työyhteisöstä etääntyminen, mahdollinen puutteellinen työergonomia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen. (Työterveyslaitos 2023.)
Etätyö haastaa käyttämään monipuolisesti käytössä olevia virtuaalisia työkaluja. Kasvokkain tapahtuvien tapaamisten ja spontaanien kohtaamisten vähenemisen on todettu heikentävän työpaikan yhteisöllisyyttä. Digitaalinen vuorovaikutus poikkeaa selvästi fyysisestä kanssakäymisestä. Jos virtuaalisessa tapaamisessa ei hyödynnetä videoyhteyttä, jäävät merkitykselliset kasvojen ilmeet ja eleet puuttumaan. Työntekijöiden tuntiessa työyhteisössä yhteisöllisyyttä se vaikuttaa työmotivaation lisääntymiseen ja edistää työntekijän työhyvinvointia. (Heikinheimo ym. 2022.)
Keinoja työyhteisön yhdistämiseen
Heikkilän (2023) tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että työntekijöiden kuunteleminen on tärkeätä pohdittaessa keinoja, joiden avulla työyhteisössä voidaan välttää työyhteisöstä vieraantumista. Avoin keskustelu ja luottamuksellinen ilmapiiri ovat keskeisiä. Työyhteisön toimiva yhteistyö työn tavoitteiden hyväksi vaikuttaa positiivisesti koko työyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Etätapaamisia tulisi olla säännöllisesti sekä esihenkilön ja työntekijän että koko työyhteisön kesken. Etätapaamiset voivat olla virallisia kokouksia, mutta niiden lisäksi tarvitaan niin sanottuja vapaampia tapaamisia.
Näitä vapaampia tapaamisia voi verrata lähityöskentelyn kahvipöytäkeskusteluihin. Tällaiset tapaamiset tukevat työyhteisön yhteisöllisyyttä. Osallistujamäärältään pienempiä tiimipalavereita tulisi työyhteisössä järjestää virallisten kokousten lisäksi. Etätapaamisissa kannattaa suosia videon käyttöä, koska tällöin vuorovaikutus rikastuu merkittävästi ilmeiden ja eleiden muodossa. Kokouksissa tulisi oppia hyödyntämään käytössä olevia virtuaalisia välineitä monipuolisesti käyttämällä ryhmäjakoja ja valkotauluja. (Heikkilä 2023.)
Kirjoittajat
Elisa Heikkilä valmistuu kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta (terveydenhoitaja YAMK) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuusjohtamisen koulutusohjelmasta.
Päivikki Lahtinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa tuntiopettajana.
Lähteet
Heikinheimo, K.B.S & Ilmivalta, R., 2022. Etätyön hyvinvointiopas. Bazar. Viitattu 3.6.2023 Saatavissa https://www.google.fi/books/edition/Etätyön_hyvinvointiopas/cONiEAAAQBAJ?hl=en&gbpv=1&dq=etätyö&pg=PT7&printsec=frontcover
Heikkilä, E. 2023. Etätyön kehittäminen digihoitajapalvelussa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 3.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116788
Leadis. 2020. Etätyö ja sen johtaminen. Alustavia tuloksia, laadullinen aineisto. LEADIS-tutkimushanke. Business Finland, Vaasan yliopisto. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://cloud.uwasa.fi/index.php/s/wBobSGnVKXmBdg3
Pexels. 2016. Mies, tuoli, tietokone. Pixabay. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/mies-tuoli-tietokone-vastaanotto-1866784/
Työterveyslaitos. 2023. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipaikkainen-tyo
