Luonnon helmassa sijaitsevat kulttuuriympäristöt ovat kiinnostavia käyntikohteita, joissa voi tehdä aikamatkan satojen vuosien taakse. Hyviä esimerkkejä tästä tarjoavat monet kansallispuistojemme sisällä sijaitsevat kulttuuriympäristöt, jotka ovat usein helposti saavutettavissa, eikä niihin tutustuminen vaadi pitkää kävelyä tai erityisvarusteita. Kohteiden kiinnostavuutta lisää se, että niihin liittyy tarinoita, joiden välityksellä on mahdollista kokea ympäristö syvemmin. Kulttuuriympäristöt toimivat myös kiinnostavina tapahtuma-areenoina, joiden erikoistehosteet ovat paikalla ikään kuin luonnostaan. Matkailijalle kulttuuriympäristöjen kokeminen on arvokasta, koska se vahvistaa luonnosta saatavia kokemuksia ja tehostaa siten hyvinvointikokemusta (Museovirasto 2021).
Ympäristön arvon ymmärtäminen innostaa vastuullisuuteen
Kulttuuriympäristöjen vastuullinen hyödyntäminen matkailussa voi edistää sekä niiden säilymistä että vastuullisen matkailun kasvua (Museovirasto 2021). Suomessa on jo muutamia alueensa matkailun huippukohteiksi nousseita kulttuuriympäristöjä, kuten Verlan maailmanperintökohde Kouvolassa, mutta kokonaisuutena meillä on vielä paljon tekemistä kulttuurikohteidemme vetovoimaisuuden hyödyntämisessä. Matkailun kehittämisen näkökulmasta tässä on tärkeää nähdä kokonaiselämyksen rakentamisen näkökulma, jossa yhdistyy ympäristön ja sille merkitystä luovan sisällön luoma vetovoima (Markkola 2020).
LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2023) edistetään kulttuuriympäristöjen hyödyntämistä vastuullisessa matkailussa muun muassa kulttuuriympäristöä elävöittävien teematapahtumien avulla. Hankkeessa on suunniteltu kaksi perinnetapahtumaa, joiden tarkoituksena on tehdä näkyväksi luontoympäristöön liittyvää kulttuuriperintöä ja auttaa matkailijoita ymmärtämään Hämeen kulttuurimaisemien arvo.
Perinteitä ja rentoutumista Liesjärven kansallispuiston luonnossa
Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Liesjärven kansallispuiston upealla Kyynärharjulla heinäkuussa. Tapahtumassa noudatettiin Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2023 elävä perintö -teemaa. Tapahtuma oli samalla myös osa laajempaa Hämeen Härkätiepäivää, jossa tuotiin esille Hämeen tunnetuimman matkailutien kulttuuria ja kohteita (Metsähallitus 2023).
Hyypiön kämpän miljööseen sijoittuvassa perinnetapahtumassa päästiin mm. testaamaan savusaunan löylyjä ja nauttimaan Kyynärhajun upeista maisemista sekä kokeilemaan mato-ongintaa. Tapahtumaan osallistui noin 200 luonnon ja kulttuurin ystävää. Tapahtuman toteuttamisessa oli mukana alueen matkailuyrityksiä pilotoimassa teematuotteitaan.
Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeen toinen perinnetapahtuma järjestetään 9.9.23 Korteniemen perinnetilalla Liesjärven kansallispuistossa. Silloin ohjelmassa on muun muassa tervahaudan polttoa, taontanäytös sekä luontoaistiretki.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2023).
Lähteet
LAB. 2023. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi. Hanke. Viitattu 28.8.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi
Markkola, S. 2020. Suomalaisen kulttuurin vetovoima matkailussa ennen ja jälkeen pandemian. Teoksessa: Sydänmaanlakka, M. (toim.) Näkökulmia kulttuurimatkailuun. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 53. Helsinki: Metropolia. Viitattu 28.8.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343188/2020%20TAITO%2053%20N%C3%A4k%C3%B6kulmia%20kulttuurimatkailuun.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Metsähallitus. 2023. Elävää perintöä Liesjärven kansallispuistossa Kyynärhajun perinnepäivänä. Viitattu 28.8.2023. Saatavissa https://www.luontoon.fi/-/elavaa-perintoa-liesjarven-kansallispuistossa-kyynaranharjun-perinnepaivana-25.7.2023
Museovirasto. 2023. Kestävästi yhdessä. Kulttuuriperintö ja matkailu Suomen menestystekijöinä. Viitattu 28.8.2023. Saatavissa https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/rev_FINAL_2021_Kestavasti_yhdessa.pdf