Koronapandemia nosti esiin sosiaalialan tarpeen etä- ja digitaalisten palveluiden kehittämiselle. Yhteydenotot neuvontapalveluihin lisääntyivät ja päihde- ja mielenterveyspalveluihin lähetettyjen kysymysten kautta havaittiin selvää avuntarpeen lisääntymistä. (A-klinikkasäätiö 2020.)
Salovaaran ym. (2021, 16) mukaan terveydenhuollossa sähköisten tietojärjestelmien käyttö ja kehitys ovat jo sosiaalihuoltoa pidemmällä, ja digitaalista teknologiaa käytetään luontevasti osana ammattilaisten työtä. Sosiaalialalla suhtautuminen digitaaliseen kehitysprosessiin on ollut kaksijakoista, sillä digitalisoitumisen ei ole ajateltu sopivan alan asiakastilanteisiin, joissa vuorovaikutus ja henkilökohtainen suhde asiakkaaseen ovat merkityksellisiä (Pohjola 2017, 181).
Digitaalisten palvelujen hyötyjä
Leimautumisen, syrjäytymisen ja syrjinnän riskit ovat korkeat päihteidenkäytön ja riippuvuuksien kohdalla (Kotovirta ym. 2021, 10). Edellä mainitut tekijät voivat muun muassa vaikuttaa Pitkäsen ja Kaskelan (2012 , 35) mainitsemaan korkeaan kynnykseen päihdepalveluihin hakeutumisessa, mikä toisaalta voi myös pitkittää avun hakemista (Mäkilä ym. 2022, 61). Verkkopalvelut usein liitetään matalan kynnyksen palveluiksi niiden helpon saatavuuden takia (Rahikka 2013, 75). Päihteiden ongelmakäytön kohdalla mahdollisuus anonyymiin yhteydenottoon voi vähentää häpeän tunnetta ja pelkoa leimautumisesta, jotka päihteitä käyttäville ovat tyypillisiä tunteita.
Ylitse MentorAppin mahdollisuudet
Ojanen (2023) kartoitti opinnäytetyössään Ylitse MentorAppin tarjoamia tukimuotoja ja sovelluksen mahdollisuutta tavoittaa päihteitä ongelmallisesti käyttäviä. Sovellus on osa SOS-Lapsikylän kehittämistyötä (SOS-Lapsikylä 2023). Se edustaa matalan kynnyksen vertaistukipalvelua, jossa anonymiteetti on keskeinen osa toimintaa. Sovellus on ladattavissa älylaitteelle ja se on maksuton. (Roviomaa 2021).
Päihteiden käyttö ilmeni palvelussa avun tarvitsijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa, mutta myös vertaismentoreiden omissa päihteiden ongelmakäyttökokemuksissa. Mentoreiden tarjoamia tuen muotoja oli kolmenlaisia: vertaistuki, verkkovuorovaikutustaidot sekä sosiaali-, terveys- ja ohjausalan osaaminen. Näiden lisäksi esiin nousi kaksi osa-aluetta, jotka haastoivat tuen tarpeisiin vastaamisessa. Nämä olivat jatkuvuuden turvaaminen sekä vertaismentorin oman osaamisen vahvistaminen ja markkinointi. (Ojanen 2023.)
Digitaalisilla palveluilla keinoja tuen tarpeisiin vastaamiseen on, ja erityisesti päihdeongelmien kohdalla avun hakeminen mahdollistuu matalalla kynnyksellä. Vaikka vuorovaikutus digitaalisessa toimintaympäristössä onkin erilaista, sieltä saatava apu voi olla merkityksellistä. Digitaaliset palvelut ja niiden rooli palvelujärjestelmässämme ovat jatkuvassa muutoksessa ja ainoastaan aika näyttää, minkälaiseen avun tarpeeseen ne tulevat vastaamaan.
Kirjoittajat
Iida Ojanen on sosionomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa ja valmistuu syksyllä 2023.
Ulla Huhtalo työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
A-klinikkasäätiö. 2020. Perhetilanne, raha, viiltely nousseet esille korona-ajan teemoina neuvontapalvelussa. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://a-klinikkasaatio.fi/ajankohtaista/perhetilanne-raha-ja-viiltely-nousseet-esiin-korona-ajan-teemoina-neuvontapalvelussa/
Kotovirta, E., Markkula, J., Pajula, M., Paavola, M., Honkanen, R. & Tuominen, I. 2021. Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:17. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.9.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163002/STM_2021_17.pdf?sequ
Mäkilä, A., Jurvanen, S., Helfer, A., Huhta, H. & Pitkänen, T. 2022. Polkuja päihdepalveluihin. Selvitys päihdepalveluiden saatavuudesta ensimmäisellä hakukerralla. Nuorisotutkimusverkoston verkkojulkaisuja 170. Viitattu 14.3.2023. Saatavissa https://ehyt.fi/wp-content/uploads/2022/04/polkuja-paihdepalveluihin_verkko.pdf
Ojanen, I. 2023. Digitaalisen avun muodot päihteitä ongelmallisesti käyttäville. Ylitse MentorAppin näkökulma. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100627002
Pexels. 2016. Apple, iphone, smartphone. Pixabay. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/photos/apple-iphone-smartphone-technology-1281744/
Pohjola, A. 2017. Sosiaalityöohjautuva digitalisaation kehittäminen. Teoksessa Kivistö, M. & Päykkönen, K. (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Työpapereita 58. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino, 181–190. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63035/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rahikka, A. 2013. Dialogi auttavissa verkkopalveluissa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ammattilaisten kertomuksia kommunikaatiosta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2013:16. Helsinki: Unigrafia. Viitattu 8.9.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/f623153e-d83d-4379-aa43-1a0cd5e332dc/content
Roviomaa, J. 2021. Ylitse MentorApp tarjoaa vertaistukea saman kokeneilta – ”Et ole yksin”. SOS-Lapsikylä. Viitattu 28.2.2023. Saatavissa https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/04/19/ylitse-mentorapp-vertaismentorointisovellus-on-helppokayttoinen-ja-maksuton-matalan-kynnyksen-vertaistukipalvelu-kaikille-jotka-tarvitsevat-keskusteluapua-elaman-solmukohdissa/
Salovaara, S., Silén, M., Vehko, T., Kyytsönen, M. & Hautala, S. 2021. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 10/2021. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143432/URN_ISBN_978-952-343-772-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOS-Lapsikylä. 2023. Kehittämistyö Suomessa. Viitattu 8.10.2023. Saatavissa https://www.sos-lapsikyla.fi/kehittymistyo-kotimaassa/
