Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on kehittää lapsi- ja perhelähtöisyyttä palveluissa, palveluiden saavutettavuutta sekä matalan kynnyksen palveluja esimerkiksi perhekeskusmallilla (Valtioneuvosto 2021, 24). Perhekeskuksessa lapsiperheiden perustason terveys-, sosiaali- ja avoimen varhaiskasvatuksen palvelut yhdistyvät tarjoten perheille oikea-aikaista, tarpeita vastaavaa apua ja tukea matalalla kynnyksellä. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on kohtaamispaikan tarjoaminen perheille. (Hastrup ym. 2016, 20).
Palveluiden jalkautumisella lähemmäksi perheitä
Perhekeskusten kehittämisen näkökulmasta palveluiden integraatio nousee keskeiseksi: se voi olla asiakasosallisuuden vahvistamista, kohtaamispaikkojen perustamista, yhteistyötä ammattilaisten ja organisaatioiden välillä tai palveluiden yhteensovittamista (Raitakari ym. 2019, 36). Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle on kehitteillä kaksi täyden palvelun perhekeskusta, joissa on useampia toimipisteitä sekä verkostotoimintaa (Illi-Lampio 2022). Jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa onkin saatavilla perhekeskuksen lähipalveluita valitussa yhteistyökohtaamispaikassa. Tuusulassa yhteistyökohtaamispaikkana toimii Perhetupa Myötätuuli Hyrylässä. (Keusote 2022.) Se on samalla yksi Tuusulan kunnan neljästä avoimen varhaiskasvatuksen perhetuvasta, joissa järjestetään avointa perhetoimintaa.
Palveluiden integraation tavoin ammattilaisten yhteistyö voi käytännössä toteutua eri tavoilla. Yhteistyö voi olla luonteeltaan esimerkiksi konsultaatiomaista ja ammattilaisten jalkautumista toisen organisaatioon. (Raitakari ym. 2019, 36–38.) Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisessä Tuusulassa on lähdetty liikkeelle siitä, että eri alojen ammattilaiset jalkautuvat palveluidensa kanssa kohtaamispaikkaan, jotta perheet saisivat apua ja tukea matalalla kynnyksellä. Kohtaamispaikassa ja muissa perhetuvissa on saatavilla esimerkiksi toimintaterapeutin, fysioterapeutin, puheterapeutin ja varhaisen tuen perheohjaajan palveluita. Kohtaamispaikalle on myös nimetty omat kummiterveydenhoitajat, joiden kanssa yhteistyö on kehittymässä.
Integraation ja monialaisen yhteistyön avulla asiakkaan palveluihin pääsy helpottuu ja tietämys eri palveluiden vaihtoehdoista lisääntyy. Asiakasosallisuuden ja -lähtöisyyden vahvistaminen on monialaisen yhteistyön pyrkimys ja parhaimmillaan se vahvistaa asiakkaan asemaa oman elämänsä asiantuntijana. Työn koordinoinnin, yhteensovittamisen ja yhteisvastuullisuuden lisääminen eri ammattilaisten välillä vähentää asiakkaan tarvetta kiertää palvelusta toiseen. Integroiva työtapa auttaa osapuolia laajentamaan tietoisuuttaan toistensa työstä, osaamisesta ja palveluista. (Raitakari ym. 2019, 22–23.)
Kirjoittajat
Jenni Wulff on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, joka on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Hastrup, A., Paavilainen, E., Kekkonen, M., Leikas, T., Kivineva, E., Pihlajamäki, V. Lepistö, E. 2016. Perhekeskus lasten ja perheiden palveluiden tarjoajana. Kehittämisprosessi JIK-kuntayhtymä. THL työpaperi 25/2016. Helsinki: THL. Viitattu 1.10.2023. Saatavissa URN_ISBN_978-952-302-696-4.pdf (julkari.fi)
Illi-Lampio, M. 2022. Keski-Uudenmaan perhekeskus. Innokylä. Viitattu 8.10.2023 Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/keski-uudenmaan-perhekeskus
Keusote. 2022. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue internetsivut. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://www.keusote.fi/tukea-lapsiperheiden-arkeen/
Pexels. 2016. Perhe, kädestä kiinnipitäminen, vanhemmat. Pixabay. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/perhe-k%C3%A4dest%C3%A4-kiinnipit%C3%A4minen-1866868/
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere, Yliopistopaino. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa : Kriittisten tekijöiden tarkastelua – Trepo (tuni.fi)
Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Kansallinen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 8.10.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162864
