Työhyvinvointi ja voimavarat ovat heikentyneet ja työuupumus lisääntynyt viime vuosina. Työhyvinvointia pystytään parantamaan hyvällä johtamisella sekä laadukkaisiin työoloihin panostamalla. Työkyvyn edistäminen on tärkeää, koska hyvällä työkyvyllä voidaan vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaista eläköitymistä sekä alan vaihtoa.
Positiivinen psykologia auttaa lisäämään työhyvinvointia. Siinä halutaan kiinnittää huomiota ihmisen olemassa oleviin hyveisiin ja vahvuuksiin sekä antaa niille mahdollisuus kukoistaa. Ongelmien sijasta haastavat tilanteet nähdään mahdollisuuksina ja kasvun paikkoina. Positiivisessa johtamisessa korostuu vuorovaikutus ja empatia. Lisäksi myönteisellä ilmapiirillä sekä -käytänteillä voidaan parantaa työhyvinvointia, asiakaskokemusta ja tuottavuutta. Positiivisen vuorovaikutuksen lisäämisellä on useita positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Muutoksissa empatia ja myönteinen vuorovaikutus ovat merkittävässä asemassa muutoksen onnistumisen ja työntekijöiden suhtautumisen kannalta. Organisaation arvot ja asenteet heijastuvat työyhteisöissä sekä organisaatio luo pohjan myönteiselle ilmapiirille. (Ojanen 2014, 206–209; Colla ym. 2020; Wenström 2020, 40–112; TTL 2022; Uusitalo 2023, 111; Laitinen 2023.)
Positiivisen psykologian vahvuudet osana kehityskeskustelua
Eeva-Leena Kämäräinen laati LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutukseen YAMK-opinnäytetyön (Kämäräinen 2023), jossa hän selvitti, mitä positiivinen psykologia ja sen vahvuudet ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa työntekijän työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka teoreettinen osuus koottiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Teoreettisen pohjan avulla luotiin kehityskeskustelupohja.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että positiivisen psykologian ja sen vahvuuksien hyödyntämisellä työyhteisössä voidaan lisätä työhyvinvointia. Vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta myös piilevät kyvyt pääsevät esille. (Ojanen 2014, 206–209; Wenström 2020, 121–124.) Kehityskeskustelun tarkoituksena on tukea työntekijän työtä ja työhyvinvointia. Se on esihenkilön ja alaisen välillä käytävä luottamuksellinen keskustelu, johon valmistaudutaan etukäteen. Kehityskeskustelutilanteissa on tärkeää myös kiinnittää huomiota kehityskeskustelun dialogiin, jotta vuorovaikutustilanne on avoin ja vapaa. Kehityskeskustelupohja rakentui aineiston avulla ja sen keskiöön muodostui vahvuuskartta, jonka työntekijä täyttää ennen kehityskeskustelua. Kehityskeskustelupohjassa huomioitiin myös tyypillisiä kehityskeskustelukysymyksiä, kuten esimerkiksi menneen kauden sekä tulevaisuuden tavoitteiden arviointia ja asettamista. (Aarnikoivu 2010, 11–24; Pälli & Vaara 2013, 23–24.)
Tekijät
Eeva-Leena Kämäräinen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (YAMK).
Mari Kokkonen toimii yliopettajana LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Aarnikoivu, H. 2010. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. E-Kirja. Kauppakamari. Helsingin seudun kauppakamari: Edita Prima Oy 2010.
Colla, R., Downie, A., Kern, M., Oades, L., Sharma, K., Sharp, S., Siokou, C., Spong, C., Taylor, J. & Williams, P. 2020. Systems informed positive psychology. The Journal of Positive Psychology. 2020.VOL 15, NO 6. 705–715.
Kämäräinen, E-L. 2023. Positiivisen psykologian vahvuuksien hyödyntäminen osana kehityskeskusteluja – työhyvinvointia lisäämässä. YAMK-opinnäytetyö: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534562
Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. Markku Ojanne ja Edita Publishing Oy. Porvoo: Bookwell.
Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. Helsinki: WSOY.
Pälli, P. & Vaara, E. 2013. Kehityskeskustelut dialogisen johtamisen välineenä. Tutkimushankkeen loppuraportti. Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://oma.tsr.fi/api/projects/91131c82-316a-47d9-93f1-71fe9016c3cd/attachment/cd4f56da-7b9a-4238-af89-140340106022
truthseeker08. 2016. Hands-1939895_1280. Pixabay. Viitattu 11.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-tiimity%C3%B6-joukkuehenki-piristy-1939895/
TTL. 2022. Työuupumus on kasvanut – työhyvinvointi kaipaa tukea juuri nyt. Työterveyslaitos. Viitattu 4.12.2023. Saatavilla https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyouupumus-kasvanut-tyohyvinvointi-kaipaa-tukea-juuri-nyt
Uusitalo, L. 2023. Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa. Uusitalo, L. (toim.) 2023. Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 110–132. 3. uudistettu painos.
Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus.
