AAC:llä tarkoitetaan puhetta korvaavia ja tukevia kommunikaatiomenetelmiä, englanniksi alternative and augmentative communication. Suomessa on arvioitu olevan jopa 120 000 ihmistä, jotka tarvitsevat kommunikointiinsa tukea tai apuvälinettä (Aivoliitto 2023). AAC-menetelmät ovatkin arjen sujumisessa hetkittäin ainoa tapa kommunikoida toisten kanssa. AAC:n keinoja on useita: toimintoina, esineistämällä sanoja, kehon kielenä, kosketuksena, äänensävyillä ja painoilla, viittomina, piirtämisenä, kuvakommunikointina, graafisina merkkijärjestelminä, digitaalisin laittein sekä tulkkipalvelutoimintoina (Kari ym. 2020)
Lapsen puheen kehittymisen myötä osa AAC-menetelmistä voi jäädä pois käytöstä. Puheentuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksille on erilaisia syitä, joiden vuoksi AAC-menetelmät jäävät joskus pysyviksi arjen tukikeinoiksi. Aikuisilla puhutaankin lääkinnällisin termein puhevammasta, joka voi olla neurologinen sairaus tai jokin muu toimintakykyyn vaikuttava pysyvä tai tilapäinen häiriö. Puhehäiriö voi aiheuttaa ihmiselle erilaisia esteitä osallistua tasavertaisena jäsenenä omaan ja yhteisönsä toimintaan. Jokaisen ihmisen erityisen tuen tarve on yksilöllinen, ja tuki riippuu pitkälti ympäristön esteettömyydestä sekä ympäröivästä asenteesta.
![[Alt-teksti: suurikokoiset, eriväriset aakkoskirjaimet järjestyksessä alustalla.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/01/38_2024_Sosiaaliohjaus-AAC-1024x610.jpg)
Sosionomien osaamisen vahvistaminen kommunikaatiotilanteissa
Sosionomien toteuttama sosiaaliohjaus on sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301), jossa sosiaaliohjauksella tarkoitetaan yksilön, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palveluiden käytössä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliohjaus perustuu siten pitkälti onnistuneeseen vuorovaikutukseen sekä aitoon kohtaamiseen. Varhaiskasvatuksessa huomioidaan osallisuuden tukeminen AAC-menetelmien avulla (Kuvajainen & Saukkonen 2021), ja aikuisten palveluissa toteutetaan AAC-menetelmiä moniammatillisesti. Dialoginen vuorovaikutus on sosiaaliohjauksen ydintä, jolla mahdollistetaan asiakkaan kuulluksi tuleminen. Riskit kommunikaation erityisyyden huomiotta jättämiselle kohdistuvat niin ihmiseen itseensä kuin yhteiskuntaankin. Puhehäiriö johtaa herkästi ihmisen näkymättömyyteen, jopa syrjäytymiseen ja yksinäisyyteen. Sosiaaliohjaajan työtehtäviin kuuluu ihmisen hyvinvoinnin edistäminen, jolloin puhetta tukeva kommunikaatio on keskiössä vuorovaikutustilanteessa. Jokaiselle tuleekin mahdollistaa oikeus tuoda julki se, mitä ajattelee, jotta voi olla osallisena yhteiskunnassa.
Sosionomien opintoihin kuuluu LAB-ammattikorkeakoulussa AAC-menetelmät, jolloin tutustutaan erilaisiin puhetta tukeviin keinoihin. Tutuiksi tulevat niin tukiviittomat ja kuvakansiot kuin aakkostaulu ja piirtäminenkin. Sosiaaliohjaaja osaa ennakoida asiakkaan moninaiset tarpeet vuorovaikutustilanteessa, jotta asiakkaan ääni ja itsemääräämisoikeus toteutuvat. Näin myös myönteiset asenteet edistävät yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Kirjoittaja
Sanna Nurmiainen toimii sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Aivoliitto. 2023. Puhevammaisten ihmisten lukumäärä selvitettävä. Viitattu 2.1.2024. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/ajankohtaista/puhevammaisten-ihmisten-lukumaara-selvitettava/
Kari, O., Laakso, S., Niskanen, T. & Seppänen, M. 2020. Vammaistyön käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro.
Kuvajainen, M. & Saukkonen, S. 2021. Kommunikointi on osallisuuden elinehto – AAC-menetelmät avuksi. LAB Focus. Viitattu 2.1.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/kommunikointi-on-osallisuuden-elinehto-%E2%80%92-aac-menetelmat-avuksi/
ReadyElements. 2018. ABC, akateeminen, aakkoset. Pixabay. Viitattu 2.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/abc-akateeminen-aakkoset-lapsi-3523453/
Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. Finlex. Viitattu 2.1.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P16
