Ihmisen ja tekniikan välistä suhdetta arvioimalla voidaan päästä sisälle merkityksellisyyteen, jonka tekniikka tuo kuntoutuksen maailmaan. Teknologia-avusteisessa kuntoutuksessa päätavoitteena on muutokset fyysisessä toimintakyvyssä. Rauvanto-Lämsä (2024) kuvasi opinnäytetyössään pelillistämisen, puettavan teknologian ja etäkuntoutuksen nykytilaa ja kehityssuuntia lasten ja nuorten fysioterapiassa. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena.
Pelillistäminen, puettava teknologia ja etäkuntoutus lasten ja nuorten fysioterapian työvälineinä
Pelillistämisen kautta lasten fysioterapiassa on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi fyysiseen aktiivisuuteen (Valeriani ym. 2021), kivun hallintaan (Cardenas ym. 2021) tai ohjaamaan haluttu liike (Parise ym. 2023). Peliteknologiaa ei kuitenkaan valita työkaluksi siksi, että peli harjoittaisi toimintaa, jota muutoin ei pystyttäisi toteuttamaan. Teknologia voi valikoitua sen sijaan teknologian ja lapsen välisen suhteen vuoksi. Peliteknologia voi lisätä lapsen sitoutumista harjoitteluun, vähentää stressiä, vaikuttaa minäpystyvyyteen tai vähentää kivun pelkoa (Cardenas ym. 2021; McClincy ym. 2021; Iosa ym. 2022).
Puettavien teknologioiden kautta saadaan ihmisyydestä tietoa, joka voi olla ihmissilmin vaikeasti havaittavissa tai todennettavissa. Lasten osalta on oltava tarkkana siitä, mitä puettavan teknologian sensorit mittaavat ja miten mittareita tulkitaan (Rauvanto-Lämsä 2024). Lapsille suunnattujen puettavien teknologioiden validiteettiarviointi on vielä keskeneräistä. Puettavissa teknologioissa ei aina ole käytetty lasten ja nuorten osalta suositeltuja standardeja. Esimerkiksi askelmäärä tai asento suositellaan validoitavan videoinnin avulla. (Giurgiu ym. 2022.) Jos validiteettiarvioinnissa ei olla huolellisia, sensorit tuottavat vääristyneitä havaintoja lapsesta (Rauvanto-Lämsä 2024).
Myös etäkuntoutuksen onnistumisessa merkityksellistä on lapsen kontakti etäkuntoutusteknologiaan (Rauvanto-Lämsä 2024). Kameraa voi olla haastavaa kohdentaa liikkuvaan lapseen, ja joitakin toimintakyvyn osa-alueita, kuten voimaa, liikelaajuuksia, hengitysfunktiota tai fyysistä kuntoa, voi olla vaikea arvioida (Nulle & Nelson 2020; Kaur ym. 2022). Näin fysioterapeutille välittyy vaillinainen kuva lapsen ominaisuuksista (Krasovsky ym. 2021), eivätkä terapian tavoitteet ja tarkoitukset välity lapselle asti (Rauvanto-Lämsä 2024).
Lasten kuntoutus edellyttää lapsen kehitysvaiheen ja tarpeiden tunnistamista sekä tehtävien suunnittelua suhteessa kuntoutujan elämään ja tarjolla oleviin palveluihin (Koivikko & Sipari 2021; Pekkonen ym. 2022). Kuntoutus nivoutuu osaksi lapsen elämää ja oleellista on muodostaa eheä kokonaisuus lapsen ympärille (Pekkonen ym. 2022). Lapsen ja teknologian välinen yhteys on huolellisesti arvioitava myös, kun uusia teknologioita otetaan käyttöön lasten kuntoutuksessa (Rauvanto-Lämsä 2024).
Kirjoittajat
Noora Rauvanto-Lämsä on fysioterapeutti (YAMK) -opiskelija integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Anne Suikkanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Cardenas, A., Warnera, D., Switzera, L., Grahamd, N., Cimolinod, G. & Fehlings, D. 2021. Inpatient Exergames for Children with Cerebral Palsy following Lower Extremity Orthopedic Surgery: A Feasibility Study. Developmental Neurorehabilitation 2021, Vol. 24, No. 4, 230–236. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/17518423.2020.1858359
Giurgiu, M., Kolb, S., Nigg, C., Burchartz, A., Timm, I., Becker, M., Rulf, E., Doster A-K., Koch, E., Bussmann, J.B.J, Nigg, C., Ebner-Priemer, U.W. & Woll, A. 2022. Assessment of 24-hour physical behaviour in children and adolescents via wearables: a systematic review of free-living validation studies. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2022;8:e001267. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa doi:10.1136/ bmjsem-2021-001267
Iosa, M., Verreli, C.M., Gentile, A.E, Ruggieri, M. & Polizzi, A. Gaming Technology for Pediatric Neurorehabilitation: A Systematic Review. Frontiers in Pediatrics. January 2022. Vol.10. Art. 775356. Viitattu 24.1.2024 Saatavissa Doi: https://doi.org/10.3389/fped.2022.775356
Kaur, M., Eddy, E.Z. & Tiwari, D. 2022. Exploring Practice Patterns of Pediatric Telerehabilitation During COVID-19: A Survey Study. Mary Ann Liebert, Inc. Vol. 28 No. 10 Oct 2022. Telemedicine and e-health. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa DOI: 10.1089/tmj.2021.0506
Koivikko, M. & Sipari, S. 2021. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten kuntoutus ry. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://vlkuntoutus.fi/uudistettu-lapsen-ja-nuoren-hyva-kuntoutus/
Krasovsky, T., Silberg, T., Barak, S., Eisenstein, E., Erez, N., Feldman, I., Guttman, D., Liber, P., Patael, S.Z., Sarna, H., Sadeh, Y., Steinberg, P. & Landa, J. 2021. Transition to Multidisciplinary Pediatric Telerehabiliatation during the COVID-19 Pandemic: Strategy Development and Implemention International journal of Enviromental and Public health. Int. J. Environ. Res. Public Health2021,18, 1484. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph18041484
McClincy, M., Seabol, L.G., B.A., Riffitts, M., Ruh, E., Novak, N.E., Wasilko, R., Hamm, M.E. & Bell, K.M. 2021. Perspectives on the Gamification of an Interactive Health Technology for Postoperative Rehabilitation of Pediatric Anterior Cruciate Ligament Reconstruction: User-Centered Design Approach. JMIR Serious Games 2021;9(3):e27195) Viitattu 24.1.2024. Saatavissa Doi: 10.2196/27195
Nulle, J. & Nelson, S. 2020. Short Communication: Video visits and access to care in pediatric rehabilitation therapies in the time of a pandemic. Journal of Pediatric Rehabilitation Medicine: An Interdisciplinary Approach 13 (2020) 385–388 385. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa DOI 10.3233/PRM-200759
Parise, S., Lee, K. Park. J., Sullivan, C., Schlesinger, R., Li, M., Ramesh, S., Maritato, N., Bergamaschi, T., Sanyal, A., Hill, N., Bastian, A. & Keller, J. 2023. Customized gaming system engages young children in reaching and balance training. Journal of Rehabilitation and Assistive Technologies Engineering Volume 10: 1–9. 2023. Viitattu 24.2.2024. Saatavissa DOI: 10.1177/20556683231160675
Pekkonen, M., Holvikivi, J., Haapala, E., Hiekkala, S., Korpi, J., Nummelin, I., Raassina, S., Rannisto, S., Seppänen, S. Teittinen, A. & Työläjärvi, R. 2022. Kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeet. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi. Väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM019:00/2021
Rauvanto-Lämsä, N. 2024. Pelillistäminen, puettava teknologia ja etäkuntoutus lasten ja nuorten fysioterapian työvälineinä nyt ja tulevaisuudessa. Integroiva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402042478
Richardson, I. 2010. Faces, Interfaces, Screens: Relational Ontologies of Framing, Attention and Distraction. The Face and Technology 2010 issue No.18. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa http://www.transformationsjournal.org/wp-content/uploads/2017/01/Richardson_Trans18.pdf
Valeriani, F., Protano, C., Marotta, D., Liguori, G., Romano Spica, V., Valerio, G., Vitali, M. & Gallè, F.2021. Exergames in Childhood Obesity Treatment: A Systematic Review. Int.J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 4938. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph18094938
