Ikääntyneiden hoitotyön yksi keskeisistä tavoitteista on teknologian hyödyntäminen ja hoitotyön kehittäminen digitaalisin keinoin (Erkkilä & Valtatie 2022). Digitalisoituva työympäristö muuttaa työtä ja sen tekemisen tapoja aiheuttaen samalla muutoksia työhyvinvointiin (Mäkiniemi ym. 2017, 10).
Ikääntyneiden päivittäisistä toiminnoista, elintoiminnoista ja tapaturmista asuinympäristössä voidaan saada tietoa sensoriteknologian avulla (Uddin 2018, 7). Tulevaisuudessa hoitotyötä helpottavina ja potilasturvallisuutta lisäävinä teknologisina ratkaisuina nähdään erilaiset älylattia- ja älyrannekeratkaisut (Valtioneuvosto 2023, 223).
Digitaalinen osaaminen on muodostunut yhdeksi työn osaamisalueeksi digitalisaation myötä. (Ilomäki ym. 2016, 671). Terveydenhuollon ammattilaisen digiosaaminen on teknologian tietämystä ja digitaalisia taitoja kehittää palvelun laatua ja potilaan hoitoa. Teknologia myönteinen ilmapiiri, kollegiaalinen tuki sekä organisaation tuki vaikuttavat postitiivisesti kokemuksiin hoitotyön digitalisaatiosta (Konttila ym. 2019, 745.) Työhyvinvoinnin näkökulma tulee huomioida työympäristöjen digitalisoituessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 13).
Digitaalinen rohkeus edellytyksenä digitaitojen oppimiselle
Yksi vaihtoehto puettavasta sensoriteknologiasta on Vivago-ratkaisu. Se on hyvinvoinnin ja terveydentilan mittari, jonka avulla saadaan tietoa käyttäjän aktiivisuudesta, unesta ja vuorokausirytmistä Vivago CARE -kellon avulla. Hyvinvointitiedon analysointi mahdollistaa ongelmatilanteiden havaitsemisen ja toimii työvälineenä hoidon arvioinnissa. (Vivago 2024.)
Salo (2023) selvitti soveltavassa laadullisessa tutkimuksessa hoitoalan ammattilaisten kokemuksia Vivago-ratkaisun käytöstä ikääntyneiden hoitotyössä sekä kyseisen teknologian merkityksestä koettuun työhyvinvointiin. Aineisto kerättiin viidellä teemahaastattelulla Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöiltä, jotka päivittäisessä työssään hyödyntävät Vivago-ratkaisua.
Työyhteisön tuki tärkeätä
Soveltavan tutkimuksen tulosten perusteella teknologian käytön oppimisen edellytyksiin koettiin liittyvän yksilön asenteiden ja kiinnostuksen lisäksi työyhteisön tuki. Merkittäväksi tekijäksi teknologiaosaamisen vahvistamisessa nousi yksilön digitaalinen rohkeus, jota kuvattiin uskalluksena käyttää teknologiaa epävarmuuden tunteesta huolimatta. Digitaalista rohkeutta voidaan pitää edellytyksenä digitaalisten taitojen oppimiselle. Tulosten perusteella teknologian käytön oppiminen vaatii uskoa omiin kykyihin oppia uutta. Vahva minäpystyvyys, kiinnostus sekä kollegiaalinen tuki edesauttavat digitaalista osaamista. (Salo 2023.)
Hoitotyössä teknologian käytön opettelu ja uuden oppiminen tapahtuu usein työn ohella, ja työyhteisöissä on tarve luoda uudenlaisia osaamista tukevia kehittämisen tapoja. Osaamisen ylläpysymisen edellytyksenä nähtiin työyhteisön sitoutuminen ja avoin myönteinen keskustelu. Hoitotyön digitaalista osaamista tukevat vakiintuneet perehdytyskäytännöt teknologioiden käyttöön, tiedon jakaminen työyhteisön sisällä sekä työyhteisön sisäisten koulutusten organisointi. (Salo 2023.)
Kirjoittajat
Anna Salo on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijaksi (fysioterapeutti YAMK). Hän on kiinnostunut terveysteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveyden huollon asiakkaan yksilöllisen hoidon suunnittelussa, teknologiaratkaisujen integroinnista osaksi hoitotyötä sekä henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistamisesta.
Tuija Rinkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
Erkkilä, M. & Valtatie, H. 2022. GerDigiGame -hanke virittää teknologiaosaamisen oikealle
digitaajuudelle. TAMKjournal. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/gerdigigame-hanke-virittaa-teknologiaosaamisen-oikealle-digitaajuudelle-milka-erkkila-ja-heidi-valtatie/
Ilomäki, L., Paavola, S., Lakkala, M. & Kantosalo, A. 2014. Digital competence – an emergent boundary concept for policy and educational research. Education and Information Technologies. 2016. Vol. 21, 655–679.
Konttila, J., Siira, H., Kyngäs, H., Lahtinen, M., Elo, S., Kääriäinen, M., Kaakinen, P., Oikarinen, A., Yamakawa, M., Fukui, S., Utsumi, M., Higami, Y., Higuchi, A. & Mikkonen, K. 2019. Healthcare professionals’ competence in digitalisation: A systematic review. Journal of Clinical Nursing. Vol. 28 (5–6), 745–761. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa DOI 10.1111/jocn.14710
Salo, A. 2023. Vivago-ratkaisu ikääntyneiden hoitotyössä. Soveltava laadullinen tutkimus. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402062572
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025_vanh.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Uddin, Z., Khaksar, W. & Torresen, J. 2018. Ambient Sensors for Elderly Care and Independent Living: A Survey. Sensors Vol. 18 (7), 2027. Viitattu 29.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/s18072027
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686924779616
Vivago. 2024. Hyvinvoinnin ja terveydentilan mittari. Viitattu 14.12.2023. Saatavissa https://www.vivago.fi/yritys/hyvinvoinnin-mittari/
