Parhaiden tulosten saavuttamiseksi kuntoutumisessa tarvitaan yksilöllistä lähestymistapaa. Yksilöllistäminen perustuu jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden ymmärtämiseen. Ihmisellä on omat ominaisuutensa, kuten ikä, fyysinen kunto, sydämen vajaatoiminnan aste, komplikaatioiden esiintyminen ja sosiaaliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa kuntoutuksen tehokkuuteen. Tästä syystä on tärkeää kehittää yksilöllisiä fysioterapiaohjelmia sydänkuntoutujille. (Droga & Suninen 2023; Suomen Fysioterapeutit 2021.)
Yksilöllisen fysioterapian keskeinen periaate on potilaan tilan arviointi ja seuranta koko kuntoutuksen ajan. Näin fysioterapeutti voi reagoida potilaan terveydentilan muutoksiin ja mukauttaa kuntoutusohjelmaa sen hetkisiin tarpeisiin sopivaksi. (Droga & Suninen 2023)
Miten lisätä motivaatiota harjoitella säännöllisesti?
Tutkimukset osoittavat, että yksilölliset harjoitusohjelmat parantavat fyysistä toimintaa, vähentävät oireita ja parantavat sydänpotilaiden elämänlaatua. Yksilöllinen lähestymistapa saattaa estää toistuvia verenkiertoelimistön komplikaatioita ja parantaa taudin ennustetta. (Gemma & Sanjay 2020; Brennan 2012.)
Erikoisohjelmien ja digitaalisten laitteiden käyttö voi merkittävästi lisätä potilaiden motivaatiota harjoitella säännöllisesti ja noudattaa fysioterapeutin suosituksia. Sykemittarien avulla seurataan harjoituksen intensiteettiä, mikä varmistaa turvallisuuden ja tehokkuuden. Puhelimen terveyssovellukset kertovat edistymisestä sekä auttavat asettamaan tavoitteita ja saamaan motivaatiovinkkejä, mikä johtaa johdonmukaisempiin harjoitusrutiineihin. (Droga & Suninen 2023.)
Harjoittelun perustana voidaan käyttää UKK-instituutin suosituksia, Suomen Fysioterapeuttien sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen suosituksia ja Sydänliiton sepelvaltimotautia sairastavan liikunta -ohjetta. (Sydänliitto 2023; Suomen Fysioterapeutit 2022; UKK-instituutti 2022).
Drogan ja Sunisen 2023 ilmestyneen AMK-opintonäytetyön pohjalta voidaan todeta, että henkilökohtainen fysioterapeuttinen lähestymistapa on keskeinen osa sydänpotilaiden onnistunutta hoitoa ja kuntoutusta. Henkilökohtaisten ohjelmien kehittäminen, kaikki terveysnäkökohdat huomioon ottaminen ja potilaan tukeminen kuntoutumisen eri vaiheissa auttavat saavuttamaan optimaaliset tulokset ja parantamaan elämänlaatua.
Kirjoittajat
Liubov Droga on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelija.
Anu Kaksonen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori.
Lähteet
Brennan, B. 2012. Yhdistetty vastus- ja aerobinen harjoittelu on tehokkaampaa kuin pelkkä aerobinen harjoittelu ihmisillä, joilla on sepelvaltimotauti. PubMed. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22613245/
Droga, L. & Suninen, J. 2023. Säännöllisen liikunnan merkitys työikäisten sydänsairauksissa. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121337107
Freepik. 2024. Woman in recovery doing physical exercises. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://ru.freepik.com/search?format=search&query=%D0%B7%D0%B0%D0%BD%D1%8F%D1%82%D0%B8%D1%8F%20%D1%81%20%D1%84%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BE%D1%82%D0%B5%D1%80%D0%B0%D0%BF%D0%B5%D0%B2%D1%82%D0%BE%D0%BC%20
Gemma, P. & Sanjay, S. 2020. Kestävyysharjoittelun vaikutukset sydämeen: ihmelääke vai myrkky? Pubmed. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32152528/
Suomen fysioterapeutit. 2022. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/ammatin-kehittaminen/fysioterapiasuositukset/sepelvaltimotautipotilaan-liikunnallinen-kuntoutus/
Sydänliitto. 2023. Sepelvaltimotautia sairastavan liikunta. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://sydan.fi/fakta/sepelvaltimotautia-sairastavan-liikunta/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Viitattu 12.2.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-yleisyys
UKK-instituutti. 2022. Aikuisten liikkumisen suositus. Viitattu 26.03.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/aineistot/aikuisten-liikkumisen UKK-instituutti 2024 UKK-instituutti. 2023. Liikunta vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-sairaudet/sepelvaltimotauti/
