Etätyön yleistyminen on tuonut mukanaan monia uusia ilmiöitä. Työkaverit saattavat jäädä helposti etäisiksi, jos heitä kohtaa vain virtuaalisesti – pahimmillaan pelkkinä nimikirjaimina Teams-tapaamisissa. Harva kiintyy virtuaalisiin työkavereihinsa. Silti aito huolenpito (engl. genuine care) muista yhteisöön kuuluvista voi olla tärkeä osa-alue nykypäivän työelämässä. Huolenpito on tunnistettu työelämätaidoksi hiljattain (Fletcher & Thornton 2023), ja aiemmin siihen liittyvät taidot on nähty osaksi laajempaa vuorovaikutustaitojen kokonaisuutta (Robles 2012). Huolenpito sisältää jo aiemmin tunnistetun empatian (Robles 2012) lisäksi myös muiden tunnustamisen sekä stressinhallinnan (Fletcher & Thornton 2023).
Fletcher ja Thornton (2023) päättivät lisätä huolenpidon nykypäivän työelämätaitojen listalle, kun liiketoiminnan kentällä työskentelevät ammattilaiset olivat nostaneet sen esiin työelämässä nykyisin tarvittavien taitojen kartoituksen yhteydessä. Ehkä huolenpito korostuukin juuri siksi, että työyhteisöt eivät muodostu etä- ja hybridityön aikakaudella yhtä luontevasti kuin ennen.
Kun uuden työelämätaitojen jaottelun perusteella suurta joukkoa vastaajia pyydettiin arvottamaan eri työelämätaitoja, jäivät monet Fletcherin ja Thorntonin listalle nostamat taidot jo ennestään tunnettuja taitoja vähemmän arvostetuiksi. Ainoa poikkeus oli aito huolenpito. Tarve taidolle ja sen kehittämiselle on siis selkeästi tunnistettu. Flecther ja Thornton (2023) esittävätkin, että tätä taitoa pitäisi opettaa korkeakouluopiskelijoille, jotta he voivat pärjätä nykypäivän työelämässä.
Huolenpidon taitojen kehittäminen
Työntekijä tai korkeakouluopiskelija voi kehittää toisista huolen pitämisen taitojaan esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä, harjoittelemalla ryhmätyö- ja kuuntelutaitoja, empatiaharjoituksin ja kehittämällä omaa itsetuntemustaan. Vapaaehtoistyö, kuten järjestötyö, auttaa ymmärtämään muiden tarpeita ja tukemaan heitä. Vapaaehtoistyö olisikin tärkeää ottaa huomioon osana opintoja ja tarjota mahdollisuus sen rinnastamiseen suhteessa aiemmin hankittuun työkokemukseen.
Ryhmäprojekteihin osallistuminen edellyttää yhteistyötä ja toisten huomioon ottamista. Tämä opettaa, kuinka tärkeää on olla huomaavainen ja tukea muita. Ryhmätyöskentelyssä tarvitaan kuuntelutaitoja, joita voi harjoittaa keskittymällä aktiiviseen kuunteluun luokkatovereiden, ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittyy täysin siihen, mitä toinen henkilö sanoo, ja pyrkii ymmärtämään hänen näkökulmansa. Kun kuulee muiden näkökulman hyvin, on helpompi osoittaa empatiaa.
Itsetuntemus ja vastuu omasta kehityksestä
Opiskelija voi tehdä harjoituksia, jotka auttavat häntä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja antavat tuntumaa, mitä toiset ihmiset saattavat tuntea eri tilanteissa. Hyvä itsetuntemus on tässä eduksi. Ymmärtämällä omat tunteensa ja reaktionsa voi paremmin ymmärtää muiden tunteita.
Nämä ovat muutamia esimerkkejä siitä, miten työntekijä tai korkeakouluopiskelija voi kehittää toisista huolenpitämisen taitoja. Tärkeintä on, että on avoin oppimaan ja kasvamaan sekä valmis ottamaan vastuun omasta kehityksestään. Silloin pitää huolta myös itsestään.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Alexas_Fotos. 2020. Barbarinen makaki, uhkaavia, lajeja. Pixabay. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/barbarinen-makaki-uhkaavia-lajeja-4853828/
Fletcher, S., & Thornton, K. R. 2023. The top 10 soft skills in business today compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly, 86(4), 411-426.
Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453-465. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1080569912460400
