Lähivuosikymmenien tutkimukset ovat todistaneet muotoilun positiivista vaikutusta yritysten liiketoimintaan. Vaikutus on suurinta, kun muotoilua hyödynnetään monipuolisesti yli organisaatioiden siilojen. Tämä edellyttää yritykseltä sitoutumista asiakaskeskeiseen kulttuuriin ja eri alojen työntekijöiltä muotoiluajattelun periaatteiden omaksumista. (Westcott ym. 2013; Sheppard ym. 2018) Vaikka muotoilun yrityksille tuottama arvo on ollut esillä liiketaloudellisissa keskusteluissa, on muotoilualalla edelleen havaittu tarvetta perustella ja selittää muotoilutyön merkitystä.
Tuomisen (2024) havainnot muotoilun arvon näkökulmia tutkineessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä johtivat kolmitasoisiin suosituksiin. Yhdessä nämä kolme tasoa muodostavat yhtenäisen strategian, joka kasvattaa ymmärrystä muotoilun yritykselle tuomasta arvosta.
Ensimmäinen taso: Muotoilun ymmärryksen kasvattaminen
Opinnäytetyön taustateorian ja suuren organisaation monialaisten haastatteluiden perusteella kaikki alkaa käytännönläheisestä oppimisesta ja aktiivisesta osallistamisesta. Eri sidosryhmien osallistaminen heti muotoiluprosessin alkuvaiheista lähtien auttaa saavuttamaan muotoilun prosessien ymmärrystä käytännön oppimisena myös niille, joille muotoilun menetelmät ovat vieraita. Muotoilun periaatteita ja menetelmiä voi viestiä ymmärrettävästi ja saavutettavasti, kun vältetään vaikeaa ammattisanastoa ja esitetään konkreettisia esimerkkejä.
Toinen taso: Asiakasymmärryksen syventäminen ja yhdessä tekeminen
Toisen tason tavoitteena on syventää asiakasymmärrystä ja edistää monialalaista yhteistyötä. Opinnäytetyö osoitti, että muotoilun täyden arvon saavuttaminen edellyttää tällaista yhteistyötä, jota muotoilijat voivat edesauttaa tuomalla ihmiset yhteen. Monialainen yhteistyö yhdessä ulkoisten tutkimuslähteiden kanssa auttaa laajan asiakasnäkökulman saavuttamisessa. Asiakasymmärryksen systemaattinen jakaminen organisaatiossa sopivien alustojen kautta varmistaa asiakastietoon käsiksi pääsemisen ja käytön eri työtehtävissä. Mikään taho ei kuitenkaan voi automaattisesti siirtää asiakasymmärrystietoa toiselle. Yhdessä tekemisen ja tiedonjaon lähestymistapa rikastaa organisaation asiakasymmärrystä ja myös vahvistaa tiimien välistä sitoutumista ja yhteistyötä.
Kolmas taso: Muotoilumaturiteetin ja asiakaskokemuksen mittaaminen
Muotoilun käytön kypsyyttä ja syvällisyyttä on yrityksissä kuvattu niiden muotoilumaturiteetilla. Säännölliset maturiteettimittaukset voivat auttaa yritystä seuraamaan muotoilun käyttöönoton edistymistä ja parannettavia alueita etenkin maturiteetin alemmilla tasoilla. Asiakaskokemuksen systemaattinen mittaaminen ja analysointi taas tukee tuotekehitystä ja suunnittelua. Kolmas taso korostaa myös toiminnallisia oivalluksia: sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä yhdistämällä syvennetään asiakasymmärrystä.
Kirjoittajat
Noora Tuominen on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin muotoiluajattelu ja -johtaminen yamk-koulutusohjelmasta valmistuva muotoilija.
Mirja Kälviäinen on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin yliopettaja ja Muotoiluajattelun yamk-koulutusohjelmien koordinaattori.
Lähteet
Sheppard, B., Sarrazin, H., Kouyoumijan, G., Dore, F. McKinsey & Company. 2018. The Business value of design. Quaterly Report. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/mckinsey-design/our-insights/the-business-value-of-design
Tuominen, N. 2024. Perspectives on the Value of Design in a Large-scale Finnish Service Development Organization. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298192
Westcott, M., Sato, S., Mrazek, D., Wallace, R., Vanka, S., Bilson, C., Hardin, S. 2013. DMI Design Value Scorecard. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://cdn.ymaws.com/sites/www.dmi.org/resource/resmgr/Docs/DMI_DesignValue.pdf
