Maahanmuuttoviraston (2024) mukaan työperusteinen maahanmuutto Suomeen on jatkunut viime vuosina korkealla tasolla. Taustalla ovat muun muassa työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Vuoden 2023 aikana suurimmat kansalaisuudet maahanmuuttoviraston työperusteisissa hakemuksissa olivat Filippiinit, Venäjä, Intia, ja Kiina. Myös sote-alalle rekrytoitiin historiallisen paljon työvoimaa ulkomailta. Sote-alalla onkin ollut huomattava nousu maahanmuuttoviraston myöntämissä työluvissa varsin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi vuonna 2020 sote-alalle myönnettiin työlupia noin 200 ja vuonna 2023 jo noin 2000 työlupaa. (Huhtilainen 2024.)
Jos EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittanut ammattilainen haluaa toimia Suomessa sairaanhoitajana, hänen on haettava ensin ammatinharjoittamisoikeutta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Valviralta. Suomessa laillistettavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten sairaanhoitajien, tehtävissä saa toimia vain Valviran myöntämän laillistuksen saanut henkilö. (Valvira 2024.) Jos suoritettu sairaanhoitajan tutkinto ei vastaa suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa eikä sen tuottamaa osaamista, voi Valvira edellyttää hakijalta suomalaisessa ammattikorkeakoulussa suoritettavia lisäopintoja osaamisen täydentämiseen. Tällä pyritään varmistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasturvallisuutta.
EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien osaamisen tunnistaminen
LAB-ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisissa, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa SAILA1- ja SAILA 2-hankkeissa. Tavoitteena hankkeissa on luoda koko Suomeen EU/ETA-maiden ulkopuolella sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille ammattilaisille yhtenäinen laillistamisväylä ja pilotoida se. Pilottiryhmät käynnistyvät syksyllä 2024, ja laillistamisväylän malli valmistuu syksyllä 2025. Hankkeessa ovat mukana kaikki 20 sairaanhoitajia kouluttavaa ammattikorkeakoulua.
Jotta täydentävät opinnot pystytään määrittelemään, on EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien osaaminen tunnistettava. Tämä on hyvin vaativa tehtävä, joka edellyttää suomalaisen sairaanhoitajan tutkinnon ja sen tuottaman osaamisen tuntemista ja kompetenssien ymmärtämistä. Lisäksi täytyy olla kokemusta suomalaisesta terveydenhuollosta, terveydenhuollon järjestelmästä ja sairaanhoitajan työstä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kun tämän hallitsee, on helpompi arvioida ulkomaista sairaanhoitajatutkintoa ja kyseisen sairaanhoitajan osaamista. Apuna tunnistamisessa hyödynnetään valtakunnallisia kokeita, simulaatioita ja näyttöjä.
Pilottiryhmä aloittaa elokuussa
Sairaanhoitajatutkinnot ovat hyvin eritasoisia EU/ETA-maiden ulkopuolella eri maissa. Myös terveydenhuollon järjestelmät ovat erilaisia. Oman lisähaasteensa osaamisen arviointiin tuovat ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneen suomen kielen taito ja ammattisanasto. Tähän työhön hankkeessa ryhdytään elokuussa, kun ensimmäinen pilottiryhmä aloittaa opintonsa.
Kirjoittajat
Anne Suikkanen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja SAILA-hankkeissa asiantuntijana.
Tiia Kangassalo toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja SAILA-hankkeissa asiantuntijana.
Lähteet
cromaconceptovisual. 2020. Lääkäri, sairaala, terveys. Pixabay. Viitattu 3.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-sairaala-terveys-5187733/
Huhtilainen, T. 2024. Maahanmuuttovirasto. Työperäinen maahanmuuttoprosessi ja oleskeluluvat sote-alalla. Ulkomaisten sairaanhoitajien pätevöitymisen polut -seminaari. 11.4.2024. Metropolia ammattikorkeakoulu.
Valvira. 2024. Ammattioikeudet. Lisäopintojen suorittaminen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Viitattu 3.5.2024. Saatavissa https://valvira.fi/ammattioikeudet/lisaopintojen-suorittaminen
