Jatkuvan oppimisen toimintakenttä tulee muuttumaan aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä. Kuinka korkeakouluyhteisö ja työnantajat voivat yhteistyössä varmistaa sen, että työyhteisöjen osaaminen säilyy riittävällä tasolla, jonka avulla mahdollistetaan kilpailuetu, muutoskyvykkyys ja kasvu?
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan eri elämänalueille ulottuvaa oppimista ja se kestää koko elämän ajan. Jatkuvan oppimisen tavoitteena on vastata osaamistarpeisiin, joita työelämän toimintaympäristön muutokset aiheuttavat. Painopiste on nimenomaan työikäisten osaamisen kehittämisessä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.) Jatkuvan oppimisen toimenpiteiden avulla pyritään ehkäisemään työttömyyttä ja parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaisen aikuisen työssäkäyvän tulisi hankkia uutta osaamista koko työuransa ajan, jotta osaaminen olisi sellaista, jolle työnantajaorganisaatioilla on tarvetta. Monet ajankohtaiset muutokset vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon hankkia uutta osaamista. Mitä työnantajat voisivat tehdä?
Työnantajat osaamisen kehittämisen mahdollistajina
Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet vaativat työntekijöiltä tänä päivänä muutoskyvykkyyttä ja halua päivittää säännöllisesti omaa osaamistaan. Se vaatii myös työnantajaorganisaatioilta kykyä tukea työntekijöiden muutoshalukkuutta ja tarjota mahdollisuuksia oman osaamisensa lisäämiselle ja päivittämiselle. Muutoskyky on valmiutta toimia erilaisissa tilanteissa ja se vaatii turvallisuuden tunteesta kumpuavaa rohkeutta (Laaksolahti & Kurki 2022). Ulospäin työntekijän muutoskyky näyttäytyy luovuutena, uteliaisuutena ja kekseliäisyytenä.
Sitra (Heikka et al. 2022) on tehnyt mainion listan, jonka avulla tiimi tai työyhteisö voi reflektoida omaa muutoskyvykkyyttään. Listassa on 15 kohtaa. Yksilötasolla listalla korostuvat suhde toisiin eli kyky yhteyteen muiden kanssa sekä yhteistyö- ja kommunikaatiokyky eli kyky rakentavaan vuorovaikutukseen ja keskusteluun muiden kanssa. Psykologisesti turvattomassa ilmapiirissä motivaatio ei synny eivätkä taidot rakennu.
Organisaatiotasolla muutoskyky kumpuaa muun muassa kyvystä luoda merkityksiä, luottamusta ja käydä tällaisessa ilmapiirissä rakentavaa vuoropuhelua. Nämä tekijät ovat oleellisia, joiden päälle voi rakentaa keinoja jatkuvalle oppimiselle organisaatiossa. Keinot voivat olla erilaiset koulutukset, joiden avulla organisaation osaamista lisätään. Osaaminen voi olla täysin uutta tai osaamisen päivittämistä ajan tasalle. Se voi olla mentorointimallin rakentaminen organisaatiossa tai erilaisten työtehtävien tarjoamien (työkierto), jonka avulla mahdollistetaan vaikkapa työskentely työnantajan eri toimipisteissä sekä sijaisten palkkaaminen talon sisältä.
Ammattikorkeakoulu tarjoaa keinoja osaamisen kehittämiselle
Jatkuvan oppimisen mahdollistavat korkeakouluyhteisöt, kuten ammattikorkeakoulut, jotka tarjoavat tutkintokoulutuksen lisäksi täydennyskoulutusta. Tämä täydennyskoulutus on suunnattu tutkinnon jälkeen suoritettavaksi ja se on yleensä osallistujalle maksullista. Usein täydennyskoulutuksen tilaa ja maksaa työnantaja. Työnantajille nouseekin yhä tärkeämpi rooli organisaation ja työntekijöiden osaamisen kehittämisen mahdollistamisessa ja jatkuvan oppimisen edistämisessä erilaisten etuuksien ja tukien lakattua (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024). Tukea tähän työhön tarjoaa LAB-ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa työelämälähtöistä täydennyskoulutusta ja muita palveluja yritysten erilaisiin tarpeisiin, erikoistumiskoulutuksia asiantuntijuuden syventämiseen, opintojaksoja avoimessa ammattikorkeakoulussa sekä erilaisia mahdollisuuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa (TKI).
Kirjoittaja
Tarja Isola (KTM, AmO) työskentelee hyvinvointiyksikön täydennyskoulutuksista vastaavana osaamispäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
geralt. 2018. Altmann, G. Älä koskaan lopeta oppimista. Pixabay. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/%C3%A4l%C3%A4-koskaan-lopeta-oppimista-3653430/
Heikka, T., Porevuo M., Laaksolahti, H. & Kurki, L. 2022. Yhteiskunnallinen keskustelunavaus: Loikka muutoskykyyn vie kriiseistä luottamustietoisuuteen. Sitran julkaisuja. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/muutoskykyloikka/
Laaksolahti, H. & Kurki, L. 2022. Muutoskyky on tietoa, tunnetta ja toimintaa. Sitran julkaisuja. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/muutoskyky-on-tietoa-tunnetta-ja-toimintaa/
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi ja vuorotteluvapaa lakkautetaan. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/aikuiskoulutustuki-ammattitutkintostipendi-ja-vuorotteluvapaa-lakkautetaan
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Jatkuva oppiminen. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://tem.fi/jatkuva-oppiminen
