Teknologian hyödyntäminen työhyvinvoinnin tukemiseksi herättää tunteita puolesta ja vastaan. Teknologialla on keskeinen rooli moninaistuvassa työssä. Useissa organisaatioissa pohditaan erilaisia mahdollisuuksia tukea työntekoa digitaalisia välineitä hyödyntäen. Teknologian valinta ja käyttöönotto edellyttää organisaation toimintamallien tarkastelua.
Organisaation suorituskykyyn vaikuttaa työntekijöiden sitoutuminen, jota voidaan edistää vahvistamalla työn mielekkyyttä. Tärkeää on myös mahdollistaa työntekijöiden jatkuva oppiminen. (Maltseva 2020, 496.) Työntekijöiden korkea sitoutuminen ylläpitää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä. Henkilön persoonallisuus ja kokemukset muovaavat suhtautumista työntekoon. Sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös voimavarat ja ennakoiva asenne, jotka mahdollistavat itsenäisemmän ja tyydyttävämmän työskentelyn. Positiiviset tunteet vaikuttavat myönteisesti työhön sitoutumiseen. (Boccoli ym. 2022, 75, 85–86.)
Organisaation suorituskykyä voidaan tehostaa työntekijöiden osaamista ja kykyjä tukevalla organisaatiokulttuurilla (Maltseva 2020, 497). Laadukkaat työolosuhteet ja osaamisen kehittäminen tekevät työstä nautinnollisempaa ja palkitsevampaa (Viinikainen 2024, 34). Työn Syke -hanke (LAB 2024) on osoittanut, että nykyään on tarjolla myös erilaisia teknologiaratkaisuja, joiden avulla voidaan tukea työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia (Soutukorva 2023). Hankkeessa syntyneessä opinnäytetyössä myös havaittiin, että teknologiaan liittyvät negatiiviset tuntemukset voivat muuttua positiivisemmiksi, kun työntekijöillä on ollut aktiivinen rooli teknologian käyttöönottoon liittyvissä prosesseissa (Viinikainen 2024, 37).
Tekeekö teknologia meidät onnellisemmiksi?
Teknologian käyttöön saattaa liittyä teknostressiä, joka usein koetaan negatiivisena tunteena. Negatiivisia tuntemuksia voivat herättää teknologian aiheuttamat epäluotettavuuden, turvattomuuden ja ylikuormittuneisuuden kokemukset. Kirjallisuudessa on alettu tunnistaa myös teknostressiin liittyviä positiivisia puolia. Positiivisia tuntemuksia teknologian käyttöön lisää se, että käyttäjä kokee hyödyllisyyttä eli tekniikka parantaa työntekoa. Osallisuuden on katsottu vähentävän negatiivia tuntemuksia ja lisäävän positiivista suhtautumista. (Califf ym. 2020, 809, 825, 827.)
Kognitiiviset eli tiedolliset ja konatiiviset eli käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat teknologiaan suhtautumisessa vaikuttavat onnellisuuteen. Asenteet teknologiaa kohtaan vaikuttavat siihen, miten oma työsuoritus koetaan. (Bangun ym. 2021.) Jatkuvasti kehittyvä digitaalinen toimintaympäristö, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja työssä suoriutuminen ovat yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö ja yksilön näkökulmasta moninainen kokonaisuus. Teknologia herättää erilaisia ajatuksia ja tunteita, jotka organisaatioiden on hyvä huomioida (Khoza ym. 2024; Nadeem ym. 2024), jotta teknologiaan sopeutuminen tapahtuu onnistuneesti organisaatioissa.
Johanna Viinikainen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelija.
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä lehtorina ja toimii asiantuntijana Työn Syke -hankkeessa. Hän on kiinnostunut työelämän tutkimisesta ja kehittämisestä.
Lähteet
Bangun, Y., Pritasari, A., Widjaja, F., Wirawan, C., Wisesa, A. & Ginting, H. 2021. Role of Happiness: Mediating Digital Technology and Job Performance Among Lecturers. Frontiers in Psychology. Vol. 12, 593155. Viitattu 17.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.593155
Boccoli, G., Gastaldi, L. & Corso, M. 2022. The evolution of employee engagement: Towards a social and contextual construct for balancing individual performance and wellbeing dynamically. International Journal of Management Reviews. Vol. 25 (1), 75-98. Viitattu 17.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/ijmr.12304
Califf, C., Sarker, S. & Sarker, S. 2020. The Bright and Dark Sides of Technostress: A Mixed-Methods Study Involving Healthcare IT. MIS Quarterly. Vol. 44 (2), 809–856. Viitattu 17.8.2024. Saatavissa DOI: 10.25300/MISQ/2020/14818
Khoza, T.K., Mabitsela, T. & Nel, P. 2024. Technology readiness, technology acceptance, and work engagement: A mediational analysis. SA Journal of Industrial Psychology. Vol. 50, a2131. Viitattu 26.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.4102/sajip.v50i0.2131
LAB. 2024. Työn Syke. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.8.2024. Saatavissa www.lab.fi/tyon-syke
Maltseva, K. 2020. Wearables in the workplace: The brave new world of employee engagement. Business Horizons. Vol. 63 (4), 493–505. Viitattu 17.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.bushor.2020.03.007
Mohamed_hassan 2018. Hassan, M. Tiimityö, yhteistyötä, aivoriihi. Pixabay. Viitattu 23.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimity%C3%B6-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-aivoriihi-3213924/
Nadeem, K., Wong, S.I., Za, S. & Venditti, M. 2024. Digital transformation and industry 4.0 employees: Empirical evidence from top digital nations. Technology in Society. Vol. 76, 102434. Viitattu 26.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2023.102434
Soutukorva, S. 2023. Teknologiaa yritysten työhyvinvoinnin ja osaamisen tarpeisiin. LAB Focus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.8.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/teknologiaa-yritysten-tyohyvinvoinnin-ja-osaamisen-tarpeisiin/
Viinikainen, J. 2024. Teknologia työhyvinvoinnin tukena. Mahdollisuus muutokseen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082724439
