Miten itsensä johtaminen vaikuttaa työhyvinvointiin?

Itsensä johtaminen on kaiken johtamisen perusta. On ensin opittava johtamaan itseään ja vasta sen jälkeen muita. Itsensä johtaminen on tärkeää, koska työelämässä odotetaan yhä itsenäisempää työotetta ja vastuunkantoa. Perehtyminen aihepiiriin johdattaa peruskysymysten äärelle: Kuka minä olen? Minne olen menossa? Itsensä syvällinen tunteminen on itsensä johtamisen lähtökohta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on pitää itsestään hyvää huolta. Itsensä johtamista voidaan kuvata jatkuvana oppimis- ja vaikuttamisprosessina, jossa ihminen on tietoinen kehostaan, mielestään, tunteistaan ja arvoistaan. Kun tiedostetaan nämä, pystytään esimerkiksi hallitsemaan ajatuksia paremmin. Tämä jatkuva prosessi on systemaattista itsetuntemuksen kehittämistä. (Sydänmaanlakka 2024, 41.)

Kuva 1. Itsensä johtaminen on tärkeä osa työhyvinvointia. (Piacquadio 2018)

Toiminnan suunnittelu, ohjaaminen, seuranta ja muuttaminen ovat itsensä johtamista konkreettisella tasolla. Tehtäviä priorisoidaan ja tehdään valintoja. Itsensä johtamiseen kuuluu keskeytysten hallinta ja mahdollistaminen yhtäjaksoisessa työskentelyssä. On tärkeää osata arvioida edistymistään ja tunnistaa onnistumisia. Avun pyytäminen ja antaminen sekä palautumisesta huolehtiminen sisältyvät itsensä johtamiseen. Tällä kaikella tavoitellaan sekä työhyvinvointia että sujuvaa työtä. Koko työyhteisö tarvitsee ja hyötyy näistä taidoista, riippumatta jäsenten tehtävästä tai asemasta. (Moilanen 2021.)

Itsensä johtamisella kohti parempaa työhyvinvointia

Työelämä muuttuu ja työssä korostetaan itseohjautuvuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuu työn tuloksista kasvaa vapauden ja vallan takia. Itseohjautuvuutta voidaan kuvata päätösvaltana tekemisen tapoihin, päämääriin ja prioriteetteihin. Samalla se tuo myös valtaa vaikuttaa rakenteiden sekä käytänteiden kehittämiseen. (Mannermaa 2024, 34.) Martela ym. (2021, 19) mukaan näyttäisi siltä, että mitä enemmän on koettu työpaikalla itseohjautumista, sitä enemmän on koettu työn imua. Palautuminen on ollut itseohjautuvuuden ansiosta parempaa. Mikäli on koettu matalaa itseohjautuvuutta, riskit stressiin ja työuupumukseen ovat kohonneet.  

TAMK:n koordinoimassa Kestävä aivoterveys -hankkeessa selvitettiin, miten voitaisiin edistää noviisiopettajien aivoterveyttä, työhyvinvointia ja jaksamista. Tulosten mukaan itsetietoisuus, minäpystyvyys, työtyytyväisyys ja -sitoutuneisuus sekä motivoituneisuus parempaan työsuoritukseen lisääntyvät, kun itsensä johtamisen strategiat tunnistetaan ja niitä käytetään. (Suutari ym. 2021.) Itsensä johtamisen on tunnistettu ilmiönä liittyvän sekä kuormituksesta selviytymiseen että olevan myös kuormitusta aiheuttava tekijä (Elomaa 2023, 48).

Itsensä johtamiseksi vinkkeinä voidaan esittää:

  1. Selvitä itsellesi toimintatapasi: pohdi, jäsennä ja kuvaa niitä. Kun tiedostat tapasi, voit helpommin muokata niitä.
  2. Löydä itsestäsi kolme vahvuutta. Voit käyttää niitä perustana rakentaessasi toimintatapaasi. Arvosta vahvuuksiasi!
  3. Sovi itsesi kanssa selkeät ja sopivan kokoiset tavoitteet. Konkreettista tavoitetta voit helpommin mitata.
  4. Huolehdi peruskunnostasi. Tee asioita, joissa olet jo hyvä. Luo itsellesi onnistumisen mahdollisuuksia. (Levanto 2018.)

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksessa, työyhteisön johtamisen opintojaksolla on keskusteltu toimivan ja terveen työyhteisön tunnusmerkeistä (LAB 2024). Yksi tärkeistä niistä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmän mukaan työhyvinvoinnilla on merkittäviä vaikutuksia yksilö- ja organisaatiotasolla. Työntekijä, joka voi hyvin työssään, saa aikaan tuloksia ja on aktiivinen. Hän on motivoitunut työhönsä ja sitoutunut työpaikkaansa. Hän edistää toiminnallaan työyhteisön toimivuutta ja ilmapiiriä. Hyvinvoivan työntekijän terveydentila on usein hyvä. Organisaatiotasolla hyödyt näkyvät tuloksellisuudessa ja tuottavuudessa, mutta myös positiivisella vaikutuksella organisaation imagoon. Hyvinvoiva organisaatio houkuttelee uusia työntekijöitä. (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä 2024.)

Kirjoittajat

Nea Karlsson on sairaanhoitaja (AMK), joka valmistuu sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen YAMK-koulutuksesta toukokuussa 2025.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lähteet

Elomaa, M. 2023. Educational leaders’ occupational well-being: “with cool head and warm heart”. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9283-5

LAB. 2024. YAMK-koulutus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/yamk-tutkinnot

Levanto, S. 2018. Itsensä johtaminen ja valmentaminen. Psykologiaa – Mitä on mielessäsi? Blogi. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://psykologiaa.wordpress.com/2018/05/08/itsensa-johtaminen-ja-valmentaminen/

Mannermaa, K. 2024. Työntekijätaidot – käsikirja. Alma Talent Oy. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/BAXBBXATFBJEE#piste:t2

Martela, F., Hakanen, J., Hoang, N. & Vuori, J. 2021. Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa – Onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai -pahoinvoinnin lähde? Aalto Yliopisto. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-0359-5

Moilanen, S. 2021. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja. Blogi. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://ttk.fi/2021/10/11/kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja/

Piacquadio, A. 2018. Pexels – olly. Pexels. Viitattu 15.9.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/927022/

Suutari, M., Mayor, P., Kolonen, M. & Toljamo, K. 2021. Itsensä johtamisella ja työyhteisön tuella parempaa työhyvinvointia noviisiopettajille. TAMK Journal. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/itsensa-johtamisella-ja-tyoyhteison-tuella-parempaa-tyohyvinvointia-noviisiopettajille-marianne-suutari-paivi-mayor-mirva-kolonen-ja-kirsi-toljamo/

Sydänmaanlakka, P. 2024. Innostu, innosta, innovoi: näkökulmia älykkääseen johtamiseen. Alma Talent Oy. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/CAEBBXXTBBAEF#kohta:INNOSTU,((20)INNOSTA,((20)INNOVOI/piste:t1Ie

Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. 2024. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Tampereen yliopisto & Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.9.2024. Saatavissa https://www.tyohyvinvointi.fi/