Korona tuli tuoden mukanaan valtavan nopean muutoksen sosiaali- ja terveydenhuollon digiloikassa. Sote-ammattilaiset joutuivat kovan paikan eteen, kun pandemian aikana erilaisia digiratkaisuja otettiin käyttöön ennätysvauhdilla. Tätä ei kukaan suunnitellut etukäteen, vaikka digitalisaatio oli jo ennen koronaa rantautumassa kovaa vauhtia alalle. Voiko vauhdikkaasta digiloikasta olla hyötyä työhyvinvoinnille?
Sote-ammattilaisten digitiedot ja -taidot joutuivat korona-aikana koetukselle, mikä aiheutti sekä riemua että vastarintaa. Asenteissa digitalisaatiota kohtaan on edelleen parantamisen varaa, samoin osaamisen kehittämisessä. On tärkeää katsoa tulevaisuuteen ja pohtia, miten digitalisaatio ja teknologiaratkaisut voivat vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Tampereen yliopiston ja Työterveyskeskuksen tutkimuksen mukaan digitalisaation vaikutuksista omaan työhön oli sote-alalla melko tai erittäin tyytyväisiä 80 % vastaajista. (Turja ym. 2024.)
Digiratkaisut työhyvinvoinnin tukena
On selvää, että sote-alan resurssit eivät kasva ja että digitalisaatio voi olla yksi ratkaisu tähän. Uusia toimintatapoja tarvitaan edelleen lisää. Digiratkaisujen käyttöönotolla voidaan lisätä työn mielekkyyttä sekä vahvistaa osaamista; esimerkiksi etävastaanotot nähdään jopa omana erikoistumisalana (Pennanen ym. 2023). Työnkuvan muutoksilla voi mahdollistaa työurien pidentämistä. Työtä ja työnkuvaa on mahdollista keventää erilaisten digiratkaisujen käytöllä. THL:n kyselytutkimuksessa todettiin kotihoidon työntekijöiden työhyvinvoinnin kohentuneen teknologian käytön myötä. Erityisesti niissä yksiköissä, joissa teknologiaa oli runsaasti käytössä, koettiin vähemmän työkuormitusta (Anttila ym. 2023).
Tiedon nopea siirtyminen sekä tiedon helpompi löytäminen, esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä, on yksi ratkaisu työtehtävien helpottamiseksi, myös asiakkaiden sujuvamman palvelun takaamiseksi. Toisaalta näiden toimien myötä tietotyö lisääntyy ja siihen on vahvasti kiinnitettävä huomiota. Työnantajan tulee mahdollistaa tarvittavat ja toimivat laitteet sekä resurssit ja näin omalta osaltaan tukea työntekijän hyvinvointia. Perehdytykseen ja koulutukseen tulee kiinnittää huomiota.
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035:n tavoitteena on vähentää henkilöstön työkuormaa digitalisaatiota hyödyntämällä. Myös lainsäädännön muutokset on mainittu (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023). Näillä toimilla pyritään kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja toimintaa sekä tukemaan henkilöstön työssä jaksamista.
Apua digitaitoihin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen
LAB-ammattikorkeakoulun Arvokas data käyttöön -hanke (LAB 2024a) on vastannut erityisesti sote-ammattilaisten digiosaamisen tarpeisiin sekä tietoisuuden lisäämiseen. Hanke järjestää webinaareja ja kokoaa verkkokoulutuskokonaisuutta, joka pohjautuu kentän tarpeisiin ja toiveisiin. Koulutuksissa halutaan nostaa esiin myös työhyvinvoinnin näkökulmaa: miten digitalisaatiolla voidaan vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja mitä mahdollisuuksia digiratkaisujen käyttö voi tarjota omaan työhön.
Työn syke -hanke (LAB 2024b) tuo hyvinvointiteknologiaratkaisuja tutuksi työpaikoille sekä tutkii niiden vaikutuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja selvittämiseen. Molemmat hankkeet haluavat tehdä digiratkaisuista tutumpia sekä auttaa ymmärtämään teknologian hyötyjä.
Kirjoittaja
Marja Timperi toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana Arvokas data -hankkeessa sekä projektipäällikkönä Työn Syke -hankkeessa.
Lähteet
Anttila, H., Mukkila, S., Sinervo, T., Luoma, M-L. & Anttila, M. 2023. Teknologioiden käytöllä on positiivinen yhteys kotihoidon henkilöstön työhyvinvointiin. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 46/2023. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147241/URN_ISBN_978-952-408-152-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
LAB. 2024a. Arvokas data käyttöön. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/arvokas-data
LAB. 2024b. Työn Syke. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/tyon-syke
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjunmaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Helsinki. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Qimono. 2017. Näppäintä, tag, turvallisuus. Pixabay. Viitattu 8.11.2024. https://pixabay.com/fi/illustrations/n%C3%A4pp%C3%A4int%C3%A4-tag-turvallisuus-etiketti-2114313/
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkaisuja 2023:32. Helsinki. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1
Turja, T., Hakanen, J., Koistinen, P. & Krutova, O. 2024. Traces of technological well-being: Digi-uplifters and Digi-downshifters. Nordic journal of working life studies. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/149414/Traces_of_Technological_Well_being.pdf?sequence=1&isAllowed=y
