Ergonomiaa vai voimaharjoittelua fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon?

Usein kun ajatellaan ergonomiaa, saattaa mielikuvaksi tulla selkä suorassa, ergonomisella tuolilla istuvia toimistotyöntekijöitä, joilla näyttöpäätteen korkeus on säädetty optimaaliseksi ja työpöytä on sähkösäätöinen. Ergonomia on kuitenkin huomioitava myös fyysisesti keskiraskaissa ja raskaissa töissä, joista mielikuvaksi voi tulla ergonomisesti suoralla selällä laatikkoa nostava varastotyöntekijä.

Siivoustyön fyysiset vaatimukset

Fyysinen toimintakyky tarkoittaa fyysisiä edellytyksiä selviytyä arjen tehtävistä. Siihen lasketaan kuuluvaksi kestävyyskunto, lihasvoima ja -kestävyys sekä nivelten liikkuvuus (THL 2023). Korkea fyysinen toimintakyky auttaa selviytymään fyysisesti raskaimmista työtehtävistä useilla aloilla, kuten palo-, pelastus-, siivous-, rakennus ja hoitoalalla (Työterveyslaitos 2024). Siivoustyö luokitellaan keskiraskaaksi työksi (Propuhtaus 2024). Selviytyäkseen siivoustyöstä tulee työntekijällä olla vähintään keskinkertainen fyysinen toimintakyky (Heikkilä ym. 2023, 46).

ErgoClean-hankkeessa tavoitteena oli päivittää siivoustyön ergonomiaan sekä ammattitauteihin ja tapaturmien ehkäisyyn opastava materiaali. Hankkeessa toteutettiin kyselytutkimus, jossa saatiin selville, että suurimmat siivoustyötä haittaavat tekijät ovat tavarat lattioilla ja tasopinnoilla sekä runsaasti kalustetut tilat. Siivoojat joutuvat usein siirtämään tavaroita, mikä osaltaan lisää fyysistä kuormitusta ja voi olla osatekijänä tuki- ja liikuntaelinongelmien syntymisessä. Myös huonot ja staattiset työasennot, kiire, pitkät päivät, yksitoikkoinen työ sekä taukojen puute vaikuttavat tuki- ja liikuntaelinongelmien syntymiseen. 70 % kyselyyn vastanneista siivoojista piti työtään fyysisesti kuormittavana. (Propuhtaus 2023.)

ErgoClean-hankkeessa suurin osa kyselyyn vastanneista siivoojista koki kipua jossain kehon osassa. Kuvassa 1 näkyy koettu kipu kehon eri osissa. Eniten kipua koettiin niskassa, hartioissa ja keskivartalossa.  (Propuhtaus 2023.) 

Voimaharjoittelu työkyvyn tukena

Ergonomiatietämys ja opastus kehittyvät jatkuvasti, mutta tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat kuitenkin suuri haaste keskiraskasta tai raskasta työtä tekevillä. Sundstrup ym. (2014) tutkivat keskiraskasta/raskasta työtä tekevillä voimaharjoittelun vaikutusta koettuun kipuun keskittyen olkapäähän, kyynärpäähän/kyynärvarteen sekä käteen/ranteeseen. Interventioryhmä teki voimaharjoittelua ja kontrolliryhmä sai yksilöllistä ergonomiaopastusta. Koettua kipua arvioitiin asteikolla 0–10 (10=suurin mahdollinen kipu, 0=ei kipua). Voimaharjoittelulla havaittiin olevan huomattavasti suurempi positiivinen vaikutus kivun voimakkuuteen verrattuna ergonomiaopastukseen. Jopa 50 % voimaharjoittelua tehneistä koki huomattavaa parannusta koetun kivun määrässä. Suurimmat positiiviset vaikutukset olivat olkapään ja käden/ranteen kivussa.

Sundstrup ym. (2020) tutkivat myös katsauksessaan työpaikkainterventioiden vaikuttavuutta tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Heidän mukaansa työpaikalla tapahtuva voimaharjoittelu voi vähentää tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia. Ergonomialla puolestaan ei ollut positiivisia vaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin (Sundstrup ym. 2020). Voimaharjoittelun vaikutuksista fyysistä työtä tekevien työkykyyn on tehty vain vähän tutkimuksia, joten tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia aihetta lisää.

Opinnäytetyössä (Lehtiniemi ym. 2024) selvitettiin kirjallisuuskatsauksen valossa voimaharjoittelun ja työkyvyn yhteyksiä. Voimaharjoittelun positiiviset vaikutukset ovat mahdollisesti siivousalan lisäksi sovellettavissa muihin keskiraskaisiin töihin, esimerkiksi hoitotyöhön.

Lähteet

Heikkilä, T., Hopsu, L., Huilaja, E., Karppela, P., Laine, K., Inkeroinen, S., Kivikallio, J., Korppi, K., Kääriäinen P., Narko, R., Peltokorpi, M., Reunanen, R., Ryynänen, P., Salmelin, M., Valkosalo, T. & Yltiö, H. 2023. Siivoustyön käsikirja. Helsinki: Siivoussektori Oy.

Lehtiniemi, H., Heikkilä, P. & Jaakkola, T. 2024. Voimaharjoittelu siivoojan työkyvyn edistäjänä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/868354/Lehtiniemi_Heikkila_Jaakkola.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Propuhtaus. 2023. Siivoustyön kuormitus on monen tekijän summa. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.propuhtaus.fi/siivoustyon-kuormitus-on-monen-tekijan-summa/

Propuhtaus. 2024. ErgoClean. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.propuhtaus.fi/ergoclean/

Sundstrup, E., Jakobsen, M., Andersen, C., Jay, K., Persson, R., Aagaard, P. & Andersen, L. 2014. Effect of Two Contrasting Interventions on Upper Limb Chronic Pain and Disability: A Randomized Controlled Trial. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://www.painphysicianjournal.com/current/pdf?article=MjA3MA%3D%3D&journal=81

Sundstrup, E., Seeberg, KGV., Bengtsen E. & Andersen, LL. 2020. A Systematic Review of Workplace Interventions to Rehabilitate Musculoskeletal Disorders Among Employees with Physical Demanding Work. Journal of Occupational Rehabilitation Vol 30:588–612. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10926-020-09879-x

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Mitä toimintakyky on? Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on.

Työterveyslaitos. 2024. Työhyvinvointi ja työkyky. Elintavat ja työhyvinvointi. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/elintavat-ja-tyohyvinvointi