Miten pk-yritys voi nostaa tietojohtamisen kypsyystasoaan?

Tietojohtamisessa pyritään tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Tietojohtaminen on tärkeää pk-yrityksille, koska pk-yritysten resurssit ovat usein suuria kilpailijoitaan pienemmät, ja niiden tehokas käyttö tuo kilpailuetua. Ailion (2024) opinnäytetyössä tutkittiin suomalaisten pk-yritysten tietojohtamisen tasoa. Tulosten perusteella tietojohtamisessa on pk-yrityksissä vielä paljon kehitettävää.

LAB-ammattikorkeakoulun Kehitä tietojohtamista kokeilemalla -hankkeessa on lanseerattu erityisesti pk-yrityksille suunnattu tietojohtamisen kypsyysmittari (LAB 2024a). Mittarista tuloksena saatavat pisteet jaetaan viiteen eri kypsyystasoon (Kuva 1). Kypsyysmittariin on tähän asti vastannut 72 pk-yrityksessä työskentelevää. Vastaajasta yksikään ei ole päässyt visionääri-tasolle ja vain neljä vastaajaa on yltänyt eksperttitasolle. Suurin osa vastaajista on ollut kahdella alimmalla kypsyystasolla. (Ailio 2024.)

Miten yritys voi sitten nousta tietojohtamisen kypsyystasoilla ylöspäin? Seuraavaksi kerrottavat neuvot ovat sovellettavissa kaikissa yrityksissä, yrityksen nykyisestä tietojohtamisen tasosta riippumatta.

Luo tietojohtamisen kehittämisen suunnitelma

Tietojohtamisen suunnitelmaa luotaessa on hyvä muistaa, että tietojohtaminen ei ole itseisarvo, vaan sen tavoitteena on kehittää ja optimoida yrityksen liiketoimintaa. Tietojohtamisen kehittäminen lisää kustannuksia ja siksi on tärkeää, että tietojohtamista ei kehitetä erillisenä toimintona, vaan sen tulee olla osa liiketoiminnan kehittämistä. Yrityksen kannattaa aloittaa tietojohtamisen kehittäminen miettimällä, että minkä ongelman se haluaa ratkaista. (Laihonen ym. 2013, Sivula ym. 2023.)

Kun suunnitelma on luotu, on pohdittava, miten suunnitelman toteutumista mitataan. Tavoitteista on myös tärkeää viestiä henkilöille, joita ne koskevat. Ailion (2024) mukaan tavoitteista henkilöstölle viestiminen on yksi tekijä, joka erottaa tietojohtamisessa kehittyneet yritykset muista. Opinnäytetyössä käytetyn tutkimusaineiston mukaan jokainen Ekspertti-tasolla oleva yritys viestii työntekijöilleen heitä koskevista tavoitteista, kun tietojohtamisessa aloittelijatasolla olevista vastaavaa tekee vain 20 prosenttia yrityksistä.

Tietojohtamisen kehittäminen vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä

Yritysten tulisi ottaa käyttöön erilaisia tietojohtamiskäytänteitä ja toteuttaa niitä pitkäjänteisesti. Näin tekemällä yritys parantaa arvonluontikykyään ja kasvattaa tietopääomaansa. Yritysjohdon avoin viestintä, työntekijöiden kuuntelu ja tiedon luomisesta ja jakamisesta palkitseminen ovat esimerkkejä tietojohtamiskäytänteistä, joita tietojohtamisessa kehittyneet yritykset ovat käyttäneet.  (Kianto ym. 2019)

Ailion (2024) mukaan tietojohtamisessa kehittyneen yrityksen tunnistaa siitä, että päästessään tietojohtamisessa hyvälle tasolle, jatketaan tietojohtamisen perustoimintoja systemaattisesti. 89 prosenttia niistä yrityksistä, jotka saivat kypsyysmittarista hyvät pisteet, kertoi että yrityksessä, jossa he työskentelevät, datan laatua arvioidaan säännöllisesti. Vastaavasti vastaajista, jotka saivat alle 20 pistettä, vain 16 prosenttia kertoi arvioivansa datan laatua säännöllisesti.

Varaa muutoksen tekemiseen riittävästi resursseja

Kun suunnitellaan tietojohtamisen kehittämistä, on olennaista selvittää, kuinka paljon työntekijöitä kehitysprosessiin tarvitsee sitouttaa (Sivula ym. 2023). Muutokseen tarvitaan riittävä määrä työntekijöitä ja etenkin yrityksen johto tulee sitouttaa tietojohtamisen kehittämiseen. Koska muutos vaatii työntekijöiden aikaa, kannattaa tietojohtamista kehittää pienissä osissa ja mahdollisimman seesteisenä aikana, jotta muutosväsymys ja -vastarinta olisivat mahdollisimman vähäistä. (Kianto ym. 2019)

Kypsyysmittarista saatujen tulosten mukaan yrityksen työntekijän roolilla on selkeä vaikutus tietojohtamisen tasoon (Kuva 2). Vaikka alan kirjallisuudessa painotetaankin johdon sitouttamista tietojohtamisen kehittämiseen, olisi muilla yrityksen tasoilla varaa kehittyä tietojohtamisessa ja sitä kautta parantaa yrityksen arvonluontikyvykkyyttä.

Lähteet

Ailio, T. 2024. Tietojohtamisen taso suomalaisissa pk-yrityksissä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.11. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/874186/Ailio_Tuure.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kianto, A., Hussinki, H. & Adibe, P. 2019. Kilpailukykyä tietojohtamisella. LUT School of Business and Management. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/20e87d51-7be0-4b25-b193-19935d8ef850/content

LAB. 2024a. Tietojohtamisen kypsyystasomittari. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa  https://link.webropolsurveys.com/s/tietojohtamisen-kypsyysmittari.

LAB. 2024b. Kehitä tietojohtamista kokeilemalla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kehita-tietojohtamista-kokeilemalla

Laihonen, H. Hannula, M. Helander, N. Ilvonen, I. Jussila, J. Kukko, M. Kärkkäinen, H. Lönnqvist, A. Myllärniemi, J. Pekkola, S. Virtanen, P. Vuori, V & Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/116695/tietojohtaminen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Sivula, A. Aho, M. Laukkanen, M. 2023. Datasta liiketoimintaan: 10 tehokasta työkalua. Alma Talent. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/FAEBIXETEB#/kohta:Datasta((20)liiketoimintaan/piste:tZO