Kyllästyneisyys ja toistuvat päivärutiinit saavat kaipaamaan jotakin uutta, mutta työpaikan ja alan vaihtaminen eivät aina ole ainoat ratkaisut ongelmaan. Erityisesti tämä korostuu nyt korona-aikana, joka vaikuttaa myös työmarkkinoilla työntekijöiden liikkuvuuteen. Nyt jos koskaan oman osaamisen laajentaminen ja syventäminen esimerkiksi lisäkoulutuksella, työnantajaa vaihtamatta, voi motivoida antamaan koko oman tietotaitonsa organisaation käyttöön. Työn tekeminen ei tunnu enää suorittamiselta, ja motivaatiotaso säilyy tai jopa nousee. (vrt. Launis 2020, 63.)
Työtä tekevillä on paljon vaihtoehtoja kehittää osaamistaan ja kehittyä. Kyse on pitkälti asenteesta, mutta myös mahdollisuuksien näkemisestä ja niihin tarttumisesta. Hyvän työnantajan vaihtaminen uuteen ei aina houkuttele, mutta mielessä voi olla halu kehittyä ammatillisesti ja saada uusia haasteita omaan työhön. Voi tuntua, että omat taidot menevät hukkaan, eikä työstä saa enää samaa tyydytyksen tunnetta kuin ennen. Kehityskeskusteluissa ei saa kerrotuksi esimiehelle, että työpäivät näyttävät jatkuvan samanlaisena tylsänä nauhana kauas tulevaisuuteen, tarjoamatta mitään uutta.
Laajentamalla osaamisaluetta ja hakemalla uusia haasteita, kokenutkin asiantuntija voi kehittyä vaihtamatta työpaikkaa. Innostus uuden oppimiseen tarttuu helposti muihinkin työyhteisön jäseniin ja positiivinen uteliaisuus saa aikaan oppimisen kierteen, jossa joskus tahtomattaankin omaksuu uusia tapoja tehdä asioita tai alkaa ajatella asioita uudella tavalla. Aina kyse ei ole suurista muutoksista, vaan pienistä askeleista. Tärkeintä on kuitenkin halu oppia uutta, uusia tapoja tehdä työtä. Sama oppimisen halu on avain elinikäiseen oppimiseen muussakin elämässä (Kontula 2020, 51.).
Arjen keinot osaamisen kehittämiselle
Vuosien työskentely samassa organisaatiossa antaa vankan pohjan työntekijän osaamisen kehittymiselle, vaikka uudet työtehtävät olisivatkin aivan eri alalta. Yrityksen tuntemus ja monet ennestään tutut ihmiset tekevät käytännön työstä sujuvaa. Ohjauksen ja neuvonnan ansiosta osaamisen kehittyminen on toivotunlaista ja työntekijä pystyy näin tukemaan omalla työpanoksellaan muiden tiimiläisten keskittymistä omiin asiantuntijatehtäviinsä. Vielä vuosien työskentelyn jälkeenkin työntekijällä on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä uusissa työtehtävissä, samalla työnantajalla. (Kontula 2020, 54–55.)
Oppiminen ja osaamisen kehittäminen eivät ole aina helppoa. Hiljaista tietämystä voi löytyä vaikkapa yrityksen nuorelta työharjoittelijalta tai kesätyöntekijän lausahduksesta, jos kuuntelija on utelias ja halukas kuuntelemaan ja ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Itsensä altistaminen vieraille tilanteille, uusille töille ja ennen kaikkea virheille auttavat pitkälle. Uutta sisältöä ja haasteita työhön voi saada ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi uuteen projektiin tai ryhmäytymällä uusien työkavereiden kanssa jonkin asian selvittelyn ympärille, olemalla avoin uusille ideoille, tyrmäämättä niitä heti alkuun.
Joskus kokeiluista jää jokin idea tai tapa pysyvään käyttöön, joskus taas kokeilu päättyy nolosti. Joka tapauksessa kokemuksesta rikastuu.
Kirjoittajat
Taru Kontula on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija, joka löytää uusia haasteita työssään lähes päivittäin. Kirjoitus pohjautuu hänen opinnäytetyöhönsä.
Markus Kräkin toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Kontula, T. 2020. Henkilöstöassistentin opintie – Kohti parempaa osaamista. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 18.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622322
Launis, M. 2020. Uteliaisuus mahdollistaa flow’n ja pitää motivaation terässä. Evento 5/2020, 63.
Kuvat
KUVA 1. Gympass. 2018. 8 Talent Management Mistakes (and How to Avoid Them) [viitattu 28.10.2020]. Saatavissa: https://blog.gympass.com/wp-content/uploads/2017/11/talent-management-mistakes-1280×640.jpg
