Arjen työ- ja asiointimatkat yhdistyvät eripituisiksi kokonaisuuksiksi. Koska käytössämme on rajallinen määrä kulkumuotoja, emme voi aina liikkua juuri haluamallamme tavalla, mutta silti työmatkaliikkuminen on verrattain yhdenmuotoista – suuri osa työmatkoista tehdään yhä autolla. Suomalaisen työmatka on mediaanipituudeltaan 9,0 km pitkä, joten monille aktiivisempiakin vaihtoehtoja olisi olemassa. Aktiivisin kulkumuodoin eli kävellen, pyöräillen tai muutoin omin voimin kuljetaan silti useimmiten enintään muutaman kilometrin pituisia matkoja. (Traficom 2021.)
![[Alt-teksti: näkymä junavaunun sisältä, missä pyöräilyvarusteisiin pukeutunut henkilö siirtää polkupyöräänsä vaunun seinustalle.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/06/278_2025_Kuinka-taittaa-tyomatka-kestavasti_2-1024x515.jpg)
Kestävän työmatkaliikkumisen eli aktiivisten kulkumuotojen tai joukkoliikenteen hyödyntämisen lisäämisellä on oma roolinsa paitsi hyvinvoinnin lisäämisen myös alueellisten, kunta- ja työnantajakohtaisten kestävyystavoitteiden saavuttamisen näkökulmista (LAB 2025b). Lyhyempien työmatkojen osalta liikkumismuotovalikoima on alueesta riippuen laajempi sisältäen usein erilaisia joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen muotoja. Tilanne on kuitenkin erilainen, kun kuljettavana on pidempiä matkoja. Kuinka tehdä työmatkasta kestävämpi, vaikka kuljettavana olisi pidempikin matka?
Ketjuttamalla kestävämpää?
Kun työmatkalla on enemmän pituutta, voi toimiva vaihtoehto löytyä erilaisten kulkumuotojen yhdistelmästä. Tällöin puhutaan ketjuttamisesta, jossa yksilön työmatka koostuu erilaisista kulkumuodoista. Tällaisia yhdistelmiä voivat olla esimerkiksi kävely ja joukkoliikenne, kaupunkipyörät ja muu joukkoliikenne. Liityntäpysäköinti tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen solmukohtiin esimerkiksi tiettyjen linja-autopysäkkien tai junaseisakkeiden ohessa tarjotaan mahdollisuus pysäköidä polkupyörä turvallisesti tai henkilöauto edullisemmin, kun matkaa jatketaan joukkoliikenteellä. Tällöin matkasta tulee kestävämpi, kun yksityisautoilun osuus kokonaismatkasta pienenee. Samalla tarve autolle vähentyy yksilön arjessa.
Myös juna voi tarjota varteenotettavan mahdollisuuden vähentää pidemmän työmatkan hiilidioksidipäästöjä. Lahden Nastolassa työmatka voi taittua vaikka junan ja polkupyörän tai skuutin yhdistelmällä, jos työntekijä asuu rataverkon varrella. Tällöin asemalle voi saapua joustavasti kotiosoitteestaan ja hypätä oman kulkupelinsä kanssa junaan. Matka junan seisakkeelta taittuu sitten jouhevasti ilman vuorojen vaihtoja ja odottelua.
Erilaiset työtehtävät haastavat osin kestävää työmatkaliikkumista. On huomionarvoista, että julkista liikennettä käytettävissä työpaikan tulee sijaita suotuisassa paikassa ja työtehtävän olla verrattain joustavaa. Varsinkin harvemmin asutuilla alueilla vuorovälit ovat harvoja, joten kaikenlaiset työvuorot eivät välttämättä onnistu. Toisaalta etätyömahdollisuus antaa joustoa arkeen sekä vähentää työmatkaliikenteestä johtuvia päästöjä, kun päivittäiset matkat vähenevät.
Kimppakyydit kestävän työmatkaliikkumisen valikoimassa
Pidemmilläkin työmatkoilla kannattaa pitää mielessä myös kimppakyytien mahdollisuus. Tällöin kustannuksia ja vaivaa säästyy ja matka taittuu kestävämmin, kun useampi samaan suuntaan matkalla oleva jakaa yhteisen matkustusmuodon, usein yksityisauton. Kimppakyytirinkejä voi järjestää itse saman reitin varrella asuvien työtovereiden kesken tai oman kylän liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi. Tarjolla on myös verkkopalveluita, joista etsiä tai tarjota kyytejä. Myös työnantajat ja kunnat voivat kannustaa kimppakyyteihin. Kimppakyytitoimintaa voi tukea esimerkiksi tarjoamalla kyytiläisille pysäköintietuja tai kyytien järjestelyihin. (Motiva 2024.)
Pidempiäkin työmatkoja voi siis kulkea kestävämmin. Tämä edellyttää avointa mieltä ja ainakin aluksi suunnitelmallisuutta, sillä yksittäisestä kulkumuodosta matkaketjuihin siirtyminen vaatii niin yksilöltä kuin yhteiskunnalta laajemmin uuden oppimista (Timmer ym. 2023).
Kirjoittaja
Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa (LAB 2025b).

Lähteet
LAB. 2025a. KELPO – Junalla pyöräillen. Video. Digiland. YouTube. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://youtu.be/BnltoSTUn9c
LAB. 2025b. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo
Motiva. 2024. Kimppakyyti. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/kuluttajat/kimppakyyti
Timmer, S., Merfeld, K. & Henkel, S. 2023. Exploring motivations for multimodal commuting: A hierarchical means-end chain analysis. Transportation Research Part A Policy and Practice · October 2023. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/374005027_Exploring_motivations_for_multimodal_commuting_A_hierarchical_means-end_chain_analysis
Traficom. 2021. Työmatkat ja etätyö. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 3.6.2025. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/HLT2021_Faktakortti_Ty%C3%B6matkat_ja_et%C3%A4ty%C3%B6.pdf