Tekoäly herättää luovilla aloilla samanaikaisesti innostusta ja huolta. Keskustelua käydään siitä, millaisia teknisiä mahdollisuuksia uudet työkalut tuovat sekä miten ne muovaavat ajattelua. Luovien alojen ammattilaiset pohtivat, miten hyödyntää uusia teknologioita ilman, että heidän osaamisensa arvo katoaa.
Omaa näkemystä ja ajattelua vaaditaan tekoälymurroksen kynnyksellä
Lahden Seudun Kehitys (Ladec) järjesti 16.12. aamupäivällä tilaisuuden Luovat alat & AI – uhka vai mahdollisuus? Tilaisuus kokosi Päijät‑Hämeen luovan alan toimijoita keskustelemaan tekoälyn vaikutuksista aloille.
Tilaisuuden avauspuheenvuorossa nousi esiin aiheen kaksijakoisuus: tekoäly voi vahvistaa Päijät-Hämeen luovien yritysten kilpailukykyä, mutta samalla se herättää huolta työpaikkojen ja toimeentulon tulevaisuudesta (Seppänen 2025). Kansainvälisten arvioiden mukaan tekoälyteknologioiden laajamittainen käyttöönotto voi uhata jopa 6–7 % työvoimasta, vaikka vaikutus olisi vain väliaikainen eikä välittömästi yhtä suuri koko sektorilla (Goldman Sachs 2025).
LAB-ammattikorkeakoulun SOLA-hankkeen keväällä 2025 tekemän kyselyn mukaan jopa 35 % Päijät-Hämeen luovien alojen osaajista harkitsee urapolun vaihtamista muille aloille. Muutospaineissa yhtenä syynä on mainittu juuri tekoälyn tuomat muutokset alalla (SOLA-hanke 2025).
Tiina Taiminen LAB-ammattikorkeakoulun LuovAIn-hankkeesta kuvasi puheessaan tekoälyn roolia luovassa ekosysteemissä. Hankkeessa on tuotettu verkkokurssi ja järjestetty AI-aiheisia tapahtumia luoville aloille Suomessa. Taiminen korosti, että generatiivinen tekoäly toimii tällä hetkellä parhaiten luovan ajattelun tukena – ei valmiiden lopputuotteiden tuottajana. Tekoälyn ohjaaminen kehotteilla eli prompteilla edellyttää erityisesti luovan ammattilaisen omaa ajattelua ja jäsentelyä. (Taiminen 2025)
Tekoälytyökalut tuottavat nopeasti vaihtoehtoja, mutta niiden ohjaaminen vaatii käyttäjältään kykyä jäsentää ajatuksia, valita suuntia ja tulkita tuloksia kriittisesti. Ajattelun tärkeyttä tekoälyn ohjaamisessa korostaa blogissaan myös LAB-ammattikorkeakoulun Harri Heikkilä. Heikkilä tuo esiin, että tekoälyllä luodut tuotokset voivat näyttää viimeistellyiltä jo ensisilmäyksellä ja vaarana on, että ne kaventavat luovan osaajan näkökulmia ja typistävät luovan prosessin liian nopeasti valmiiksi (Heikkilä 2025).
Luovilla aloilla pohdituttaa myös tekoälyn vastuullisuuskysymykset. Taiminen (2025) korosti, että tekijänoikeudet ja ympäristövaikutukset pitää huomioida tekoälyratkaisuissa. Kaikkiin tekijänoikeus kysymyksiin ei vielä ole selvää ohjetta, ja ohjeistus myös kehittyy lainsäädön edetessä.
Yhteistyö ratkaisee – pienet toimijat eivät pärjää yksin
Tilaisuuden paneelikeskustelussa pohdittiin sitä, mitä Päijät-Hämeessä on tehtävä ja miten paikallisia luovan alan toimijoita voidaan tukea tekoälyn aikakaudella. Keskiöön nousee yhteistyön merkitys ja osaamisen kehittäminen.
Päijät-Hämeen luovan alan kenttä koostuu pääosin pienistä yhden tai muutaman hengen yrityksistä. Keskustelussa korostettiin, että nämä toimijat eivät pärjää yksin, vaan tarvitsevat alueellista yhteistyötä ja kumppanuuksia. Suuret yritykset eivät usein osta palveluja yksinyrittäjiltä, sillä riskit esimerkiksi sairastumistilanteissa koetaan liian suuriksi. Ratkaisuksi ehdotettiin liittoutumia ja osuuskuntia, jotka vahvistavat luotettavuutta. Lisäksi todettiin, että osaamisen kehittäminen on kriittistä, mutta monilla pienillä yrityksillä ei ole varaa kalliisiin koulutuksiin. Siksi maksuttomat koulutukset, kuten SOLA- ja LuovAIn-hankkeiden tarjoamat, ovat elintärkeitä.
Paneelikeskustelussa painotettiin myös asiakaslähtöisyyttä: on tärkeää tunnistaa, kuka on asiakas ja mitä hän todella tarvitsee. Juha Pihanen (2025) TopLine Mediasta muistutti, että nyt on aika astua ulos omista kuplista ja tarjota osaamista rohkeasti uusille aloille ja yhteistyökumppaneille. Uteliaisuus ja rohkeus ovat tässä ajassa välttämättömiä. Tekoäly koskettaa kaikkia toimialoja, ja luovien alojen osaajilla on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää omaa osaamistaan uusiin konteksteihin.
Artikkeli on osa LAB-ammattikorkeakoulun SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanketta. SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Linkki SOLA – uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hankkeen verkkosivuille
Kirjoittaja
Sanna Apajalahti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja SOLA-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Goldman Sachs. 2025. How Will AI Affect the Global Workforce? Viitattu 19.12.2025. Saatavissa https://www.goldmansachs.com/insights/articles/how-will-ai-affect-the-global-workforce
Heikkilä, H. 2025. LAB Focus. Tekoälyaikana voittaa se, joka ajattelee parhaiten – ei se, joka promptaa sujuvimmin. Viitattu 19.12.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoalyaikana-voittaa-se-joka-ajattelee-parhaiten-ei-se-joka-promptaa-sujuvimmin/
Pihanen, J. 2025. Paneelikeskustelu Luovat alat ja AI – uhka vai mahdollisuus tilaisuudessa. 16.12.2025.
Seppänen, K. 2025. Esitys Luovat alat ja AI – uhka vai mahdollisuus tilaisuudessa. 16.12.2025.
SOLA-hanke. 2025. Luovien alojen osaamistarpeet ja työllisyystilanne Päijät-Hämeessä – kysely. Webropol-kysely 11.3.-6.4.2025.
Taiminen, T. 2025. LuovAIn-hanke. Esitys Luovat alat ja AI – uhka vai mahdollisuus tilaisuudessa. 16.12.2025.
Linkit
Linkki 1. SOLA- uutta osaamista ja kasvua luovista aloista -hanke. 2025. Viitattu 9.12.2025. Saatavissa https://luovuudensola.fi/
