PLAN C - Kuinka vahvistaa toivoa ja turvaa yhteisöissä, kun maailma ympärillämme järkkyy? 

Yhteiskunnan turvaverkostojen mureneminen ja maailman kriisien lisääntyminen uhkaavat sekä yksilön että yhteisöjen turvan ja toiveikkuuden kokemusta. Mitä voimme tehdä vahvistaaksemme turvaa sekä toivoa? LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön määrittelemät osaamiskärjet pyrkivät edistämään terveyttä ja turvallisuutta, luomaan ja vaikuttamaan ihmisarvoisen elämän perusteisiin, sekä tuottamaan kestävän uudistumisen ratkaisuja yrityksille toiminnan ennakointiin, varautumisen sekä johtamiseen (LAB 2026).

LAB ammattikorkeakoulussa pyritäänkin TKI-toiminnan kautta vastaamaan näihin tarpeisiin. LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi -yksikössä on tunnistettu muun muassa seuraavat turvallisuutta vahvistavat näkökulmat.  

Turvallinen yhteisö  

Psykologisesti turvallinen ympäristö mahdollistaa yhteisöjä, joissa konflikteja uskalletaan hyödyntää uusien näkökulmien löytymiseksi. Psykologinen turvallisuus yhteisöissä luo ilmapiiriä, jossa uskalletaan ottaa sosiaalisia riskejä. Nämä yhteisöt ja organisaatiot ovat oppivampia, tehokkaampia ja uudistuvampia. (THL 2026.) Turvallisuus luo myös tuottavuutta ja mahdollistaa luovien ratkaisujen etsimisen. Yksilöä tukeva yhteisöllinen turva vahvistaa resilienssiä, joka havaitusti parantaa työhyvinvointia, työn tuloksellisuutta sekä sitoutumista organisaatioon. (Lipponen 2020.)  

Osallisuutta ja turvallisuutta luova ilmapiiri mahdollistuu sekä esihenkilötyön että työntekijöiden avoimen ja arvostavan ilmapiirin kautta. Sitä voi kukin edistää aidosti kuuntelevalla vuorovaikutuksella, muiden ajatuksista kiinnostumalla sekä myös arkisesti kuulumisten vaihdolla. Palautteen pyytäminen ja vastaanottaminen on myös olennainen osa turvallista työkulttuuria. Esihenkilöt voivat osaltaan tukea turvallista ilmapiiriä vaalimalla vuoropuhelua sekä avoimuutta kaikessa vuorovaikutuksessa. Turvallisuutta pystytään vaalimaan myös kuunnellen, kannustaen ja kysyen. Omien näkökulmien kriittinen reflektointi, sekä erilaisuuden ja toisenlaisten mielipiteiden kunnioittaminen vahvistavat myös osaltaan psykologisen turvallisuuden tunnetta yhteisöissä. (THL 2026.) 

Navigointi muuttuvissa toimintaympäristöissä 

Sitran havaintojen mukaan turvallisuusympäristön muutostilanteissa ennakointikyvykkyys, rohkeus sekä rakentava moniääninen tulevaisuus- ja turvallisuuskeskustelu ovat onnistuneen navigoinnin edellytyksiä (Sitra 2026 a).  Sitra aloitti keväällä 2025 tarkastelemaan keinoja, joilla Suomessa voidaan lisätä yhteiskunnallista turvan ja luottamuksen ilmapiiriä nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä (Sitra 2026 b).  

Kriisiytyvässä ja jatkuvasti muuttuvassa ajassa on tärkeää laatia yhteisöllinen PLAN-C, haastavien aikojen toimintamalli turvallisten yhteisöjen vahvistamiseen. Näissä yhteisöissä jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, olla luova ja käyttää osaamistaan, sekä kokea hyväksytyksi tulemista ja yhteenkuuluvuutta. Näistä elementeistä; autonomia, pystyvyys ja yhteenkuuluvuus, kostuu Ryanin ja Decin (2000) mukaan psykologinen turvallisuus.  Organisaatio ympäristönä voi joko mahdollistaa tai ehkäistä yksilön henkilökohtaisen kyvykkyyden ja resilienssin siirtymistä työyhteisöön. Salliva vuorovaikutus ja ihmissuhteiden myönteisten merkitysten tukeminen luovat työyhteisön resilienssiä. (Lipponen 2020, 271.)  

Ammattikorkeakouluna olemme luomassa ja vahvistamassa turvallisia yhteisöjä, ja voimmekin havaita opetussuunnitelmien, erilaisten hankkeiden sekä TKI-toiminnan olevan yhteiskunnallisesti keskeisiä ja kokonaisvaltaisia turvaa sekä toivoa vahvistavia toimintamalleja.  

Horisontissa toivo

Jatkuvasti kriisiytyvä maailmantilanne horjuttaa turvallisuuskäsitystämme. Se voi toisaalta myös antaa meille mahdollisuuden inhimillisen toivon herättämiseen ja vahvistamiseen. Positiivisen psykologian tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena on yli kahden vuosikymmenen ajan ollut, kuinka vahvuudet kasvavat ja kehittyvät kriisien myötä (Lipponen 2020). Vahvuuksista muun muassa toiveikkuus, innokkuus, kiitollisuus sekä uteliaisuus ennustavat tutkimusten mukaan elämäntyytyväisyyttä (Uusitalo-Malmivaara 2015). Turvallisia yhteisöjä rakentamalla mahdollistamme yksilöllisten vahvuuksien käytön ja tämän myötä tuemme työhön sitoutumista, työhyvinvointia sekä tuottavuuden lisääntymistä. Havaitessamme uhkien sijaan mahdollisuuksia, antaa se meille tilaisuuden tukea vahvuuksien ja kykyjen yksilöllistä sekä yhteisöllistä käyttöä. Tämä luo toivoa ja vahvistaa turvallisia yhteisöjä.  

Lähteet: 

LAB.2026. Osaamiskärjet. Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://lut.sharepoint.com/sites/intra-lab-yksikot/Jaetut%20asiakirjat/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2Fintra%2Dlab%2Dyksikot%2FJaetut%20asiakirjat%2FHyvinvointiyksik%C3%B6n%20intrasivun%20kuva%202025%2Epdf&parent=%2Fsites%2Fintra%2Dlab%2Dyksikot%2FJaetut%20asiakirjat 

Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Duodecim.  

Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2000. Self-Determination Theory and the Facilitation of Intrinsic Motivation, Social Development, and Well-Being. American Psychologist. Vol. 55(1), 68-78. Viitattu 26.1.2026. Saatavissa https://psycnet.apa.org/doi/10.1037/0003-066X.55.1.68 

Sitra 2026 a. Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/ratkaisu-nain-vahvistamme-luottamusta-ja-turvallisuutta/ 

Sitra 2026 b.Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/ennakointikatsaus-turvallisuusympariston-murros/ 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2026. Pelotta töissä. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä.  Viitattu 23.1.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa 

Uusitalo-Malmivaara, L. 2015. Hyveet ja luonteen vahvuudet. Teoksessa. Uusitalo-Malmivaara, L. 2015 (toim.) Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus. 63–84.