Kestävä liikkuminen ja liikenne rakentuu luottamuksesta – siitä, että puitteet ja palvelut ovat kunnossa ja saatavilla silloin, kun käyttäjä niitä tarvitsee. Tarvitaan sidosryhmien jatkuvaa vuoropuhelua, jotta resurssit kohdennetaan oikein. Kunnilla on tärkeä rooli paitsi strategisella tasolla ja maakuntatason suunnittelussa myös kuntalaisten arkeen suoraan vaikuttavien toteutusten toimeenpanossa ja mahdollistamisessa yhdessä elinkeinoelämän kanssa (Traficom 2024; Vilkuna 2023).
Päijät-Hämeessä 30 kuntapäättäjää kerääntyi näiden teemojen äärelle huhtikuussa järjestetyssä Päijät-Hämeen liiton Puheenjohtajafoorumissa, jossa Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeen toimijat Lahden kaupungista ja LAB-ammattikorkeakoulusta pitivät alustuksen ja vetivät osallistavat työpajat (LAB 2026; Päijät-Hämeen liitto 2026). Millaisia ajatuksia hankkeen pilottien kautta esiin nousseet kestävän liikkumisen ja liikenteen kehittämisehdotukset herättivät?
![[Alt-teksti: kuusi henkilöä kokoontunut seisomaan pöydän ympärille, pöydällä on suunnitelmakaavioita ja tekstitettyjä paperilappuja työskentelyn tueksi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/05/210_2026_Paattajien-osallistaminen-kestavan-liikkumisen-ja-liikenteen-suunnitteluun-1024x582.jpg)
Kuntien vaikutusmahdollisuudet
Päijät-Hämeen kuntien ilmastosuunnitelmat tai -ohjelmat luovat raameja kehittämistoimille (Päijät-Hämeen liitto 2025a). Kunnat ovat asukasluvultaan ja sijainniltaan erityyppisiä, joten liikennejärjestelmätyötä tehdään yhdessä alueelliset tekijät huomioiden. Keskiössä ovat kestävyys, älykkyys, vetovoimaisuus ja vuorovaikutteisuus (Päijät-Hämeen liitto 2025b).
Kestävän liikkumisen ja liikenteen mahdollistaminen ei ole kunnille kuitenkaan vain ilmastoteko, vaan liittyy asukkaiden arjen sujuvuuteen, vaikuttavaan kuntatalouteen sekä alueelliseen elinvoimaan ja saavutettavuuteen. Ollaan vahvasti kuntien ja kuntalaisten arjen keskiössä, joten päätöksiä on tarkasteltava eri näkökulmista yhdenvertaisuus ja eri käyttäjäryhmien saavutettavuus huomioiden (Suomen Akatemia 2023).
Päättäjien työpajoissa paneuduttiin arkiliikkumiseen ja haja-asutusalueiden tavaralogistiikkaan
Työstön tukena hyödynnettiin nelikenttää, johon pienryhmiin jakautuneet osallistujat sijoittivat KELPO-hankkeessa esiin nousseita kehittämiskeinoja sekä itse lisäämiään ideoita. Keskustelu oli vilkasta, ja kuntien moninaiset tarpeet ja erityispiirteet nousivat esiin. Kaiken kaikkiaan kehittämiskeinot nähtiin pääosin vaikuttavina, mutta osin haastavina toteuttaa esimerkiksi rajallisen joukkoliikenteen tai maaseutumaisen rakenteen vuoksi.
Arkiliikkumisen eli koulu-, opiskelu- ja työ- sekä asiointimatkojen osalta vaikuttavimmiksi ja helpoimmin toteutettavissa oleviksi keinoiksi nähtiin kevyen liikenteen väylät ja kunnossapito sekä turvalliset pyöräparkit ja sähköpyörien lataaminen. Myös kuntatoimijoiden ja -työnantajien rooli suunnannäyttäjinä nähtiin hyvänä keinona edistää kestävää liikkumista ja liikennettä.
Tavaralogistiikan osiossa esiin nousivat erityisesti pitkäjänteinen seudullinen yhteistyö ja sitoutuminen tehtyihin päätöksiin sekä yritysyhteistyö ja sitä kautta uudet palvelut jo hyväksi havaittujen palveluiden, kuten noutolokerikkojen, oheen. Osallistujat nostivat esiin myös raskaan liikenteen latausinfran kehittämisen. Kokeiluihin kannustaminen ja kokemusten jakaminen nähtiin myös toimiviksi tavoiksi kehittää liikkumis- ja liikennetoimia.
Kuntien vaikutusvalta hyötykäyttöön
Työpajatyöskentely osoitti, että kunnilla on merkittäviä, konkreettisia mahdollisuuksia edistää kestävää liikkumista erityisesti perusinfrasta huolehtimisen, yhteistyön ja esimerkin näyttämisen kautta. Pienillä mutta kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa vaikuttavia tuloksia paikallisesti ja seudullisesti. Toimintaa on kuitenkin suunniteltava ja ohjattava strategisesti, ja tekeminen tulee nivoa osaksi yhteistä kuvaa. Samalla vahvistetaan toimijuutta niin asukkaiden, yritysten kuin kuntatoimijoidenkin keskuudessa.
Kehittämisen tueksi tarvitaan ajantasaista tietoa ja käytännönläheisiä työkaluja. KELPO-hankkeessa on toteutettu erilaisia selvityksiä ja työkaluja päätöksenteon tueksi sekä kuntien ja työnantajayritysten kannustamiseksi kohti kestävää liikennettä. Tämä aineisto on vapaasti saatavilla Päijät-Hämeen liiton kautta sekä hankkeen verkkosivuilta www.lab.fi/kelpo.
Artikkelissa on hyödynnetty tekoälyä teeman jäsentämisessä.
Kirjoittaja
Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa (LAB 2026).
Lähteet
LAB. 2026. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo
Päijät-Hämeen liitto. 2025a. Ilmastosuunnitelmat parempaan tulevaisuuteen. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://ilmastosuunnitelmat.paijat-hame.fi/
Päijät-Hämeen liitto. 2025b. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmä suunnitelma Saavutettava Päijät-Häme 2040+. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2025/03/Paijat-Hameen-LJS-2040_raportti.pdf
Päijät-Hämeen liitto. 2026. Puheenjohtajafoorumi. 24.4.2026. Lahti.
Suomen Akatemia. 2023. Lisää aktiivista liikkumista arkeen: Suomi hyötyy autoilun vähentämisestä. Style-politiikkasuositus 1/2023. Viitattu 28.4.2026. Saatavissa https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/23_01_lisaa-aktiivista-liikkumista-arkeen.pdf
Traficom. 2024. Liikkumisen ohjauksen nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://www.traficom.fi/files/media/file/LO_2024_HSL_loppuraportti.pdf
Vilkuna, J. 2023. Liikenteen vaikuttavuus ja rahoitus hallituksen politiikan keskiöön. Blogi 21.2.2023. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2023/liikenteen-vaikuttavuus-ja-rahoitus-hallituksen-politiikan-keskioon
