Millaista on, kun pelaaminen hallitsee koko elämää? Millainen on toipumismatka, kun velkaa on useita kymmeniä tuhansia euroja? Kenelle voisin puhua, jos oma tai läheisen pelaaminen huolestuttaa?
Maaliskuun lopulla Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat saivat kuulla kokemusasiantuntijan ja talous- ja velkaneuvoja dialogia rahapelaamisen haitoista ja siitä, miten oman talouden saa hallintaan. Kokemusasiantuntija Tommi Simola kertoi yhden tarinan pelaamisen luisumisesta riskikäytöksen kautta riippuvuudeksi. Tarina oli myös kertomus toipumisesta, vastuunotosta ja elämän saamisesta takaisin raiteille. Talous- ja velkaneuvoja Sirpa Paananen toi esitykseen faktatietoa rahapelihaitoista ja niiden vaikutuksista talouden hallintaan. Vuoropuhelun aiheina käsiteltiin maksamisen tärkeysjärjestystä, velkaantumisen riskejä, luottotietojen menettämisen vaikutuksia sekä toimintatapoja huolen herätessä.
Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hanke (LAB 2026), kokemusasiantuntija ja talous- ja velkaneuvonnan asiantuntija tapasivat kolmen päivän oppilaistovierailun aikana yhteensä seitsemän ryhmää eri alojen opiskelijoita. Ennen vierailua kysyttiin rahapelikäyttäytymisestä 150:ltä Salpauksen opiskelijalta. Vastaajista 30 % kertoi pelaavansa rahapelejä, ja noin puolella pelaamiseen meni alle 10 euroa kuukaudessa. Noin neljäsosa vastaajista kertoi pelaavansa yli 100 eurolla kuukaudessa, joka on opiskelijabudjetissa jo suuri summa.
Rahapelaaminen hämärtää rahan arvoa
Huoli nuorten rahapelaamisesta on todellinen. Suomessa arpajaislaki määrittää 18 vuoden ikärajan rahapelaamiselle, mutta myös alaikäiset, erityisesti pojat, pelaavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2025, 38) mukaan Päijät-Hämeessä ammatillisissa oppilaitoksissa 15 % ja lukioissa 8 % pojista kertoi pelaavansa rahapelejä ja trendi on kasvava. Nuoren elämä on nivelvaiheessa, jossa täysi-ikäistymisen myötä mahdollisuuksien maailma aukeaa, mutta samalla myös vastuu omien asioiden hoidosta ja taloudesta siirtyy itselle. Asumisen, ruoan ja lääkkeiden maksaminen on ensisijaista, minkä jälkeen rahaa jää mahdollisesti vähän huvituksiinkin. Rahapelit voivat tuoda kokonaisuuteen haasteita, sillä pelatessa rahan arvon hahmottaminen hämärtyy. Oppilaitosvierailulla todettiin, että tässäkin asiassa konkreettiset esimerkit toimivat parhaiten. Talous- ja velkaneuvojan mukaan asiakkaana olevien ongelmapelaajien keskimääräinen velkasumma on niin suuri, että vastaavalla rahalla voisi hankkia saisi hankittua uuden, laadukkaan sähköauton, lataushybridin tai premium-katumaasturin. Rahan suhteuttaminen erilaisten autojen hintoihin toi näkyväksi, millaisista summista silloin on kyse.
Kokemusasiantuntijan kertomuksessa merkittävä käännekohta oli pelaamisen siirtyminen verkkoon. Peliautomaateilla pelaaminen vaatii vaivannäköä ja aikaa, jolloin myös pelaamishimon impulssia on helpompi kontrolloida. Nuorille puhelin on tärkeä ja luonteva tapa ylläpitää kaverisuhteita ja hoitaa asioita. Samalla puhelin mahdollista meille jokaiselle rajattoman pelikeskuksen ajasta ja paikasta riippumatta.
Muistisääntö 2-4-2 auttaa tunnistamaan riskipelaamisen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut vuoden 2026 alussa Rahapelaamisen riskirajat-testin, joka auttaa tunnistamaan pelaamiseen liittyviä riskejä. Helppona muistisääntönä on 2-4-2, joka tarkoittaa pelaamisen riskirajojen ylittyvän, jos rahapelaamiseen käyttää yli 2 % nettotuloista kuukaudessa, yli 4 päivänä kuukaudessa ja yli 2 pelityyppiä toistuvasti. Kyseessä ovat väestötasoiset ohjeet. Henkilöillä, joilla on masennus- tai ahdistuneisuusoireita tai päihdeongelmia, on syytä joko pitää rahapelaaminen riskirajoja vähäisempänä tai olla täysin pelaamatta. Näin suositellaan menettelemään myös tilanteissa, joissa läheisellä on rahapeli- tai päihdeongelmia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2026.)
Oppilaitosvierailun aikana opiskelijoille jaettiin tietoa, mistä pelaamiseen ja taloushaasteisiin saa apua. Ensisijaisesti toisen asteen opiskelijat voivat ottaa yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon tai kuraattoreihin. Kokemusasiantuntijan vastaanotolle pääsee Harjun terveyden kautta. Kokemusasiantuntijan tapaamisessa rahapelaamisesta voi keskustella luottamuksellisesti ja toipumismatkalla jo pitkällä olevan rahapeliaddiktin tarina voi toimia hyvänä peilinä omaan tilanteeseen. Kokemusasiantuntijalta saa myös vinkkejä rahapelittömään arkeen. Apua on saatavilla, joten on tärkeää, ettei raha- ja pelihuolien kanssa jää yksin.
Kirjoittaja:
Mari Lehtonen, YTM, on LABin Hyvinvointiyksikön TKI-asiantuntija. Hän toimii Ongelmapelaamisen haittojen ennakointi ja ehkäisy -hankkeessa asiantuntijana erityisesti sosiaalipalveluiden ja taloussosiaalityön teemoissa.
Lähteet:
LAB. 2026. Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi -hanke. Nettisivut. Viitattu 9.4.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/ongelmapelaamisen-haittojen-ehkaisy-ja-ennakointi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Rahapelihaitat Suomessa – alueelliset tietopaketit 2025. Päijät-Häme. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/a582d167-cbc2-4afc-9301-4a96bda6aa9f/content
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2026. Vinkkejä ja tukea rahapelaamisen hallintaan. Nettisivut. Viitattu 7.4.2026. Saatavissa: https://thl.fi/ajankohtaista/kampanjat/testaa-suhteesi-rahapelaamiseen/vinkkeja-ja-tukea-rahapelaamisen-hallintaan
