Kuinka joukkoliikennetoimija voi huomioida yritykset ja työmatkaliikenteen paremmin?

Työnantajayrityksille suunnatuissa verkostotapaamisissa ja yrityspilottien aikana Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä KELPO-hankkeen kestäessä (LAB 2026) keskusteltiin henkilöstön mahdollisuuksista ja valmiuksista hyödyntää alueen joukkoliikennepalveluita työmatkoillaan pääsääntöisenä kulkumuotona tai osana matkaketjua. Esiin nousi puutteita tietoisuudessa esimerkiksi reittien, pysäkkien, matkalipputuotteiden sekä maksamisen käytäntöjen osalta. Tieto saattoi perustua aiempiin käytäntöihin tai vanhentuneisiin kokemuksiin.

Päijät-Hämeen alueellista joukkoliikennettä hoitavan Lahden Seudun Liikenteen (LSL) kanssa toteutettiin hankkeen huomioiden pohjalta tiedonkeruu ja yhteenveto joukkoliikenteen yritysyhteistyön tilanteesta (Heinonen & Tuomisto 2026). Aineisto kokoaa yhteen paikallisten työnantajayritysten tarpeita reititystä, aikatauluja ja henkilöstön tukemista koskien. Se täydentää LSL:n omaa tietovarantoa ja mahdollistaa jatkokehityksen, esimerkiksi sisäisten prosessien kehittämisen. Ajantasainen tieto tukee tietopohjaista päätöksentekoa ja auttaa suuntaamaan resursseja tarkoituksenmukaisesti.

Miltä joukkoliikenne näyttää työnantajan silmin?

Joukkoliikennetoimijat eri kaupungeissa tarjoavat vaihtelevasti tietoa joukkoliikenteen palveluista erityisesti yrityksille tai työmatkoihin liittyen. Sivustoilla, joilla yritykset ovat kohderyhmänä on huomioitu, tarjotaan yleensä tietoa pääsääntöisesti lipputuotteiden hankinnasta (työmatkalippu työsuhde-etuna, tapahtumalippu ja erilaiset sovellukset).

Kuitenkin osassa isompien kaupunkien joukkoliikennetoimijan sivustoilta löytyi taustoitusta esimerkiksi kestävään liikkumiseen tai terveyshyötyihin tai työnantajan kulusäästöihin liittyen. Osa myös tarjosi tietoa aikataulunäyttöjen tuomisesta käyttäjien esimerkiksi työnantajayritysten tai kauppojen tiloihin. Yhteydenottoa varten yrityksille oli tyypillisimmin tarjottu yhteydenottolomake tai yleinen sähköposti.

Sivustoilta ei ollut löydettävissä tietoa, miten tulevia joukkoliikennesuunnitelmia voisi kommentoida tai miten reitti- tai aikataulusuunnitelmiin voisi vaikuttaa työssäkäyntialueen kehittämistä ja työntekijöiden tarpeita ajatellen. Työantajayritysten edustajien kanssa KELPO-hankkeessa käydyt keskustelut osoittivat, ettei yrityksille ole selvää, milloin on paras ajankohta pyrkiä vaikuttamaan joukkoliikenneyhteyksiin. On myös haastavaa tietää, mitkä muutokset ovat kevyempiä toteuttaa tai mitä toimia voidaan tehdä vain osana isompaa kehittämiskokonaisuutta. Hankkeen kestävän työmatkaliikenteen kehittämisen verkostotoimissa pyrittiin lisäämään tietoisuutta vuosittain tarkasteltavista reiteistä ja aikatauluista.

Joukkoliikennesuunnittelu perustuu tietopohjaan, jota kerätään ja päivitetään jatkuvasti. Käyttäjien toiveet ja palveluresurssit eivät aina kohtaa, mutta yhteinen avoin keskustelu lisää ymmärrystä ja mahdollistaa kehittämistä toivottuun suuntaan.

Toiveet joukkoliikenteen kehittämiseen

Yrityksille suunnattu verkkosivusto, uutiskirje ja tiedotteet koetaan hankkeen tiedonkeruun perusteella työnantajien näkökulmasta toivottaviksi viestintämuodoiksi. Hankkeen pilottiyrityksille toteutettujen työmatkaliikkumisen kyselyjen mukaan työntekijät toivovat työnantajaltaan motivointia ja kestäviin kulkumuotoihin kannustavia toimia, mutta samalla suurin osa kokee, että työmatkaliikkumisen valinnat ovat henkilökohtaisia valintoja.

Kestävän työmatkaliikkumisen edistäminen on helpommin sisäistettävissä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksilla kuin päästövähennyksien näkökulmasta. Kuten pilottien kulkumuotokartoitus kuvassa 2 osoittaa, joukkoliikenteen käyttäjäpotentiaalia on vielä runsaasti.

Linkki tulosten tiivistelmään. (Linkki 1)

Yritysten tarpeet osana alueen elinvoimaa

Joukkoliikenteellä on rooli, joskaan ei lakisääteinen tehtävä, kestävän liikenteen mahdollistajana myös elinvoimanäkökulmasta (Kuntaliitto 2026). Hankkeen päätöskeskustelun poliitikkopaneelissa nousi esiin, että yritysten sijoittumiskeskusteluissa kestävät kulkumuodot nousevat esiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Joukkoliikenne on nimensä mukaisesti suunniteltu suurempien ihmisjoukkojen kuljettamiseksi ja sillä on näin ollen moninaisia tavoitteita eri asukas- ja sidosryhmien palvelemiseksi. Resurssit allokoidaan eri tasoilla valtion, elinvoimakeskusten ja kuntien toimesta. Lopulta yksittäinen käyttäjä tekee kulkumuotovalintansa, joten tarvitaan toimijoiden välistä vuoropuhelua, jotta kokonaisuus palvelee tehtäväänsä mahdollisimman kestävästi ja tarkoituksenmukaisesti.

Lähteet

Heinonen, A. & Tuomisto, T. 2026. Joukkoliikennetoimijan yritysyhteistyö. Tiedonkeruu. Julkaisematon.  

Kuntaliitto. 2026. Liikenne ja liikkuminen. Viitattu 16.6.2026. Saatavissa Liikenne ja liikkuminen | Kuntaliitto.fi

LAB. 2026. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo

Lahden kaupunki. 2026.  Joukkoliikenneilta. 5.5.2026. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa Lahden seudun liikenteen joukkoliikenneilta 5.5.2026

Linkit

Linkki 1. Tuomisto, T. & Heinonen, A. 2026. Kestävä työmatkaliikkuminen Päijät-Hämeessä. Selvitys ja toimintasuosituksia kunnille ja työpaikoille. KELPO – Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2026-04/kestava-tyomatkaliikkuminen-kelpo_a5.pdf