Alkukesällä Lahden seudulla pilotoitiin kahta uutta luontolähtöistä palvelua: Geopark-teemaista retkeä Asikkalaan ja luontokävelyä Tapanilan majalla. Pilotointeihin osallistui pääasiassa kansainvälisiä osallistujia, ja ne toteutettiin Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa. LAB-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston toteuttamassa hankkeessa konseptoidaan ja pilotoidaan yritysten kanssa uusia luontolähtöisiä palveluja asiakaspalautetta keräten (LAB 2026).
Suomalaiset ovat aktiivisia luonnossa liikkujia: valtaosa väestöstä (96 %) osallistuu ulkoiluun ja lähes puolet (46 %) luontomatkoihin (Neuvonen ym. 2022). Myös maahanmuuttajataustaiset viettävät aikaa eri luontoympäristöissä, joskin aktiivisuudessa vaihtelua on taustan mukaan (esim. Puhakka ym. 2021). Luonto ja siihen perustuvat hyvinvointipalvelut ovat myös kansainvälisen matkailun vetovoimatekijöitä Suomessa (Visit Finland 2021).
Kaupungistumisesta johtuva vieraantuminen luonnosta on yksi tekijä, jonka uskotaan lisäävän opastettujen ja ohjattujen palvelujen kysyntää (Margaryan & Fredman 2017). Nuorempien sukupolvien on myös todettu olevan valmiimpia maksamaan luontolähtöisistä palveluista (esim. Tangeland ym. 2013).
Geopark-retken ja luontokävelyn testausta
LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahden yliopistokeskuksen järjestämän planetaarisen terveyden kesäkoulun kansainväliset opiskelijat tekivät Salpausselkä Geopark -teemaisen bussiretken Asikkalaan. JanaTours-yritys järjesti puolen päivän pituisen retken, jolla yli 70 opiskelijaa tutustui Pulkkilanharjuun ja Vääksyn kanavaan oppaiden Jana Parpalan ja Päivi Oksasen johdolla. Tarkoituksena oli paitsi antaa tietoa alueesta, myös tuoda kokemus ja tuntuma siihen, mitä on suomalainen luonto ja miten siitä voi nauttia.
Pilotista saatu palaute auttaa yrittäjiä kehittämään retkeä valmiiksi tuotteeksi markkinoille. Kyselypalautteen (n=56) perusteella yli puolet (53 %) piti retkeä erittäin hyvänä ja valtaosan (71 %) mielestä retki on valmis tuote myytäväksi. Niin retken opastusta kuin sijaintia pidettiin hyvänä. Kehittämisehdotuksina mainittiin muun muassa pidempi kesto ja aktiviteettien sisällyttäminen mukaan.
Lahden yliopistokeskuksen henkilöstön kesätapahtumassa Tapanilan majalla yhteensä noin 20 aikuista ja lasta osallistui Asikkala Outdoor -yrityksen järjestämälle 45 minuutin luontokävelylle. Siru Virlanderin opastuksella kävelyllä tutkittiin kasveja, kuunneltiin lintujen ääniä, esiteltiin syötäviä marjoja ja ihmeteltiin puiden kasvua ja muurahaisia. Luuppien avulla tutkittiin sammalta ja kaarnaa. Erityisesti huomioitiin ne, joilla ei ollut aiempaa kokemusta metsässä liikkumisesta kertomalla esimerkiksi faktoja eläimistä pelkojen vähentämiseksi.
Palautteen (n=13) perusteella luontokävelyä pidettiin erittäin hyvänä tai hyvänä (77 %) ja valtaosa (77 %) suosittelisi osallistumista muillekin. Kävelyä kommentoitiin hauskaksi ja informatiiviseksi sekä eri ikäryhmille ja erityisesti luontoa heikosti tunteville sopivaksi. Toisaalta palautteen perusteella kävelyn pituus ja kesto olisi voinut olla pidempi.
Kiinnostusta luontolähtöisiin palveluihin
Kyselyvastaukset osoittivat, että Geopark-retkelle osallistuneista kesäkoulun nuorista, pääasiassa ulkomailla asuvista osallistujista (n=56) yli 90 % oli kiinnostunut tai ehkä kiinnostunut ostamaan ohjattuja retkiä, luontoon liittyviä kursseja ja vuokrauspalveluita. Vähiten kiinnostusta herätti ryhmäliikunta luonnossa, josta oli kiinnostunut tai ehkä kiinnostunut 84 % vastaajista.
Luontokävelylle osallistuneiden yliopistokeskuksen kansainvälisen ja suomalaisen henkilöstön (n=13) keskuudessa kiinnostus luontolähtöisten palvelujen ostamiseen oli hieman vähäisempää. Eniten kiinnostusta herätti ryhmäliikunta luonnossa, josta oli kiinnostunut tai ehkä kiinnostunut 85 % osallistujista.
Tulokset tukevat aiempia havaintoja luontolähtöisten palvelujen kysynnän kasvusta.
Kirjoittajat:
Riikka Puhakka (dosentti, FT) työskentelee johtavana asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii projektipäällikkönä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa.
Kaisa Vuorivirta työskentelee asiantuntijana Lahden yliopistokampuksella ja toimii projektityöntekijänä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2026. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Hanke. Viitattu 10.6.2026.Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta
Margaryan, L. & Fredman, P. 2017. Bridging outdoor recreation and nature-based tourism in a commercial context: Insights from the Swedish service providers. Journal of Outdoor Recreation and Tourism. Vol. 17, 84–92. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jort.2017.01.003
Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M. & Sepponen, A-M. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Luonnonvarakeskus. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6
Puhakka, R., Pitkänen, K. & Oinonen, I. 2021. Maahanmuuttajataustaisten nuorten luontosuhde ja luonnon virkistyskäyttö – tutkimus Lahden yläkoululaisista. Terra. Vol. 133 (4), 173–187. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://orcid.org/0000-0001-6546-0444
Tangeland, T., Vennesland, B. & Nybakk, E. 2013. Second-home owners’ intention to purchase nature-based tourism activity products – A Norwegian case study. Tourism Management. Vol. 36, 364–376. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tourman.2012.10.006
Visit Finland. 2021. Kansainvälisen matkailun tulevaisuuden trendit 2022. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4b0225/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/kansainvalisen-matkailun-tulevaisuuden-trendit-2022-visit-finland.pdf
