Euroopan elvytysneuvosto (ERC) julkaisi päivitetyt elvytysohjeet lokakuussa 2025 ja myös uudet suomalaiset Käypä hoito -ohjeet tulevat pohjautumaan tähän ohjeistukseen. Uusissa ohjeissa iGel on ensisijainen supraglottinen väline hengitystien varmistamiseen. Ohjeissa painotetaan lisäksi laadukasta painelua ja happeutumista, sekä tehokasta ventilaatiota. (Soar et al 2025.) Näiden ohjeiden pohjalta järjestettiin myös kehittämistehtävänä toteutettu elvytyskoulutus.
Kouluttautujasta kouluttajaksi
Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on lain vaatima velvoite ylläpitää omaa ammattitaitoaan (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 18§). Kouluttautuminen paitsi ylläpitää ammattitaitoa, tuo myös lisävarmuutta oman työn tekemiseen. Tämän vuoksi erilaisten potilastilanteiden harjoittelu hoitotyössä on tärkeää myös valmistumisen jälkeen. Tarve ja tilaus elvytyskoulutukseen tulikin suoraan työpaikalta ja sen henkilöstöltä.
Elvytyskoulutus järjestettiin kehittämistehtävänä, jonka perustana oli työelämälähtöisyys. Kirjoittajilla oli halu saada koulutuskokemusta ja työnantajataho tarvitsi koulutuksen, joten näin ollen koulutuskokonaisuus palveli hyvin molempia osapuolia. Tilaavana työnantajatahona toimi hyvinvointialue ja yksi sen perusterveydenhuollon akuuttiosastoista. Koulutukseen osallistuneet hoitajat saivat koulutuksesta merkinnän työnantajan viralliseen koulutusrekisteriin, joten kokonaisuus palveli kokonaisuutena paitsi kouluttajia ja työnantajatahoa myös koulutukseen osallistujia.
Koulutuksen tavoitteena oli lisätä valmiuksia toimia elvytystilanteissa, oppia tunnistamaan ennakoivia oireita NEWS-pisteiden avulla, sekä osata terveyskeskuksen akuuttiosastolla toteutettavan elvytyksen protokolla.
Teoriasta tositilanteeseen
Koulutus järjestettiin kolmena erillisenä koulutuskertana, jotka olivat rakenteeltaan samanlaiset. Koulutukset järjestettiin työnantajatahon omissa tiloissa ja harjoituksessa käytettävä nukke saatiin lainaan työnantajalta. Koulutuksessa hyödynnettiin muutoin osaston omaa saatavilla olevaa hoitovälineistöä ja elvytyskärryä. Näin toimimalla haluttiin edesauttaa sitä, että koulutuksessa käytetty välineistö on varmasti tuttu myös tositilanteessa. Koulutuksen alussa käytiin läpi elvytyksen teoriaa, jota harjoiteltiin lopuksi käytännössä elvytysnuken ja defibrillaattorin avulla. Koulutuksen teoriaosio sisälsi muun muassa roolituksen, kommunikoinnin, lääkkeiden, sekä raportoinnin ja jälkipurun läpikäymisen.
Käytännön harjoittelu painottui painelun laatuun sekä ilmatien varmistamiseen. Koulutukseen osallistui yhteensä 24 henkilöä, jotka olivat sekä sairaanhoitajia että osastolla harjoittelussa olevia sairaanhoitajaopiskelijoita.
Palautteen avulla paremmaksi
Koulutuskokonaisuudesta kerättiin nimetön palaute paperisella kyselylomakkeella jokaisen koulutuskerran päätteeksi. Saatu palaute oli erittäin hyvää ja osallistujat antoivat myös sanallista avointa palautetta. Koulutus koettiin tärkeäksi ja hyödylliseksi, lisäksi toivottiin, että koulutusta järjestettäisiin säännöllisesti.
Avoimissa palautteissa kehittämisehdotuksena esiin nousivat toive elvytysvideosta, jonka voisi katsoa koulutuksen alussa. Lisäksi toivottiin elvytyskärryn tarkempaa läpikäyntiä, johtamisen simulointia sekä lääkehoidon tarkempaa läpikäyntiä. Kouluttajien toiminta koettiin ytimekkäänä ja selkeänä, lisäksi kiitosta tuli koulutuksen napakkuudesta ja opettavaisuudesta sekä siitä, että kaikki koulutukseen osallistujat pääsivät itse kokeilemaan opeteltavia asioita.
Kouluttajakokemuksena elvytyskoulutus oli mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Koulutussisältö on tarvittaessa helppo viedä muihinkin toimintaympäristöihin ja lisäksi sisällössä voidaan keskittyä tarpeen mukaan enemmän esimerkiksi lääkehoidon tai johtamisen osuuteen. Lisäksi koimme, että kouluttajien ryhmädynamiikka antaa valmiudet myös muiden koulutusten toteuttamiseen.
Kirjoittajat:
Terhi Huurre, Tiina Paaso ja Jenna Stenroth ovat sairaanhoitajia, jotka opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun muuntokoulutusryhmässä ensihoitajiksi.
Tia Windahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Finlex, Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, 18§ Täydennyskoulutusvelvollisuus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/559
Käypä hoito -suositus. Elvytys, Duodecim, Verkkomateriaali 25.11.2021
Palautekysely elvytyskoulutukseen osallistuneille ammattilaisille. 2026. Julkaisematon kyselyaineisto
Soar, J., Böttiger, B. W., Carli, P., Jiménez, F. C., Cimpoesu, D., Cole, G., Couper, K., D’Arrigo, S., Deakin, C. D., Ek, J. E., Holmberg, M. J., Magliocca, A., Nikolaou, N., Paal, P., Pocock, H., Sandroni, C., Scquizzato, T., Skrifvars, M. B., Verginella, F., Yeung, J., Nolan, J. P. (2025). European Resuscitation Council Guidelines 2025 Adult Advanced Life Support. Resuscitation, 215 Suppl 1, 110769
