Digitaaliset terveyspalvelut ovat nykypäivää hoitotyössä ja yleistyvät tulevaisuudessa entisestään. Vuonna 2018 mielenterveyteen liittyviä digitaalisia sovelluksia oli ladattavissa reilut 20 000, ja uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Niiden käyttäjähalukkuus ja -kiinnostus ovat kasvussa. (Rantala ym. 2019, 4.)
Myös mielenterveysjärjestöt tarjoavat omilla verkkosivuillaan tietoa mielenterveydestä sekä oppaita oireiden kanssa selviytymiseen. Pelkästään Mielenterveystalolla oli vuonna 2019 yli miljoona käyttäjää (Raivio & Raivio 2020, 96–97).
Itsetuntemus auttaa hallitsemaan oireita
Ihminen voi oppia ymmärtämään oireitaan ja niiden syy-yhteyksiä, ja siten pärjäämään niiden kanssa arjessa. Bakkerin ym. vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan (Rantala ym. 2019, 9) sovelluspohjainen oireiden monitorointi on havaittu toimivaksi. Oireiden hallinnassa on oleellista haitallisten kognitioiden, uskomusten ja käyttäytymisen tunnistaminen, minkä avulla yksilö voi muuttaa toimintaansa.
Erilaisten terveyteen liittyvien sovellusten rooli hoitotyössä on tärkeä ja kustannustehokas tapa ennaltaehkäistä kalliiden hoitojen tarvetta. Sovellukset voivat kuitenkin toimia vain, jos käyttäjä haluaa itse sitoutua niihin. Rantalan ym. (2019) tutkimuksen mukaan terveyteen liittyvien sovellusten tärkeimmät ominaisuudet ovat visuaalisuus, sovelluksen sisällön ominaisuudet ja toiminnallisuus. Sovelluksiin on saatavilla muistutuksia, jotka antavat ilmoituksen käyttäjälle, jos ei sovellusta ole käytetty hetkeen. Muistutuksilla voidaan sitouttaa hoitoon, mutta niitä ei saa olla liikaa.
Jotta sovelluksesta olisi tarkoituksen mukaista hyötyä mielenterveyden kannalta, tulee sen tausta-ajatusten perustua tutkittuun näyttöön, sitouttaa, olla yksilöllinen ja kasvattaa käyttäjän itsetietoisuutta (Rantala ym. 2019, 9).
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä (Lönnqvist ym. 2017,19.) Ahdistuneisuus on oire, joka liittyy myös moniin muihin mielenterveyden häiriöihin ja aiheuttaa haasteita arjessa (kuva 1.). LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopinnoissa tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ahdistuneisuudesta kärsivien potilaiden omahoidon tukemista psykiatrian osastolla (Myyryläinen & Vainikka 2021).
Opinnäytetyön tuloksena toteutettiin potilaan työkirja, jossa koostettiin ahdistuneisuuden omahoitoa tukevia sovelluksia ja linkkejä videoharjoitteista esimerkinomaisesti. Pääpaino työkirjassa on lisätä potilaan omaa motivaatiota itselleen sopivien sovellusten ja harjoitteiden etsimisessä, hoitajan tukemana. Työkirja voisi olla myös sovellus, ja sovelluksen kehittelyä harjoiteltiin yhdessä digitradenomiopiskelijoiden kanssa (kuva 2.)
Monialaista yhteistyötä tarvitaan
Jotta mielenterveyden hoitoon tarkoitettu sovellus voisi olla vaikuttava, tarvitaan monialaista osaamista. Sovelluksen sisällön tulee sopia hoitoon ja periaatteiden perustua tutkimusnäyttöön, mihin tarvitaan hoitotyön osaamista ja ymmärrystä. Sovelluksen tulee olla visuaalisesti kiinnostava, jotta siihen halutaan sitoutua. Myös käyttöliittymän tulee olla riittävän helppo ja luotettavasti toimiva ja sovelluksen turvallisuudesta tulee huolehtia
LAB-ammattikorkeakoulusta löytyy tarvittavaa monialaista osaamista, ja tässä opinnäytetyössä pyrittiin edistämään ja hyödyntämään tätä yli koulutusrajojen tehtävää yhteistyötä. Työhön liittyvän sovelluksen demoversion toteuttivat liiketalouden tietojenkäsittelyn opiskelijat opintoihinsa kuuluvana harjoitustyönä, ja tulostettavan työkirjan kuvitus oli kuvataiteen opiskelijan työharjoitteluprojekti (kuva 3.).
Kirjoittajat
Raisa Myyryläinen valmistuu sairaanhoitajaksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2021.
Katja Vainikka valmistui sairaanhoitajaksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta maaliskuussa 2021. Artikkeli perustuu Myyryläisen ja Vainikan opinnäytetyöhön.
Tuula Juvakka toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön yksikössä Lappeenrannassa. Hän ohjasi Myyryläisen ja Vainikan opinnäytetyön.
Lähteet
Lönnqvist, J. Henriksson, M. Marttunen, M. & Partonen, T. 2017. Psykiatria. 12. Uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
Myyryläinen, R. & Vainikka, K. 2021. Ahdistuneisuuden omahoidon tukeminen: työkirja psykiatrian osastolle. Opinnäytetyö LAB-ammattikorkeakoulussa 2021. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102252689
Raivio, M. & Raivio, J. 2020. Toipuva mieli. Opas toipumisorientaatioon. PS-kustannus. Jyväskylä.
Rantala, N., Keppo, J., Karadeniz, S., Hulkkonen, T. & Karla, T. 2019. Ennaltaehkäisevät digitaaliset mielenterveyspalvelut, tekoäly ja nuorten mielenterveys. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisu. No. 76/2019. Jyväskylän Yliopisto.
Kuvat
Kuva 1. Graehawk. 2017. Yksin-surullinen-masennus-2666433. Pixabay. [Viitattu 29.3.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/yksin-surullinen-masennus-2666433/
Kuva 2. Myyryläinen, R. & Vainikka, K. 2021. Ahdistuneisuuden omahoidon tukeminen: työkirja psykiatrian osastolle. Opinnäytetyö LAB-ammattikorkeakoulussa 2021. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102252689
Kuva 3. Levelä, R. 2021. Kuvitusta opinnäytetyöhön sisältyvään tulostettavaan työkirjaan. LAB 2021.
