Osana Miesvirtaa-hanketta toteutettiin opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin sukupuolen mukaista segregaatiota sote-alalla. Hankkeen tavoitteena on lisätä miesopiskelijoiden tyytyväisyyttä opintoihinsa ja vähentää opintojen keskeyttämistä. Lisäksi tavoitteena on saada sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet miehet hakeutumaan koulutusta vastaavaan työhön ja jäämään alalle. (Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle 2019.)
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen tarkoituksena oli kuvata tutkimustietoa, jota löytyy sote-alalla työskentelevien tai opiskelevien miesten kohtaamista stereotypioista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa miesten kohtaamia stereotypioita sosiaali- ja terveysalalla. (Siitonen ym. 2021.)
Sosiaali- ja terveysala on edelleen naisvaltainen, vaikka yleisesti Suomessa sukupuolen mukainen segregaatio eli eriytyminen on vähentynyt (Kurvinen ym. 2020). Suomi mielletään tasa-arvoiseksi ja sukupuolisensitiiviseksi maaksi, mutta tästä huolimatta hoitajan ajatellaan lähtökohtaisesti olevan nainen.
Sukupuoliroolit määrittelevät, millainen käyttäytyminen yleensä liitetään mieheen, minkälainen naiseen, mitä miehen ja naisen odotetaan tekevän. Sukupuolistereotypiat ovat tiettyjä odotuksia ja uskomuksia, jotka liitetään ihmisiin ryhmään kuulumisen perusteella ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta. (Äijälä 2005.)
Vankka naisvaltaisuus vaikuttanut asenteisiin
Opinnäytetyön tuloksena nousi esiin viisi keskeistä teemaa: hoitoala naisten työnä, syrjintä ja ennakkoluulot, väärä ala miehille, ulkopuolisuuden tunne ja seksuaalisuuden kyseenalaistaminen. Miesten sosiaali- ja terveysalalla kohtaamien stereotypioiden voidaan todeta olevan seurausta hoitoalan naisvaltaisesta historiasta, sekä yhteiskunnan vakiintuneesta oletuksesta kahdesta luonnollisesta sukupuolesta: miehestä ja naisesta. Nämä ilmiöt vaikeuttavat miesten hakeutumista hoitoalalle.
Miten lisää miehiä sote-alalle?
Sosiaali- ja terveysalan sukupuolen mukaisen segregaation lieventämiseksi tarvitaan laajasti erilaisia työoloihin, johtamiseen, palkkaukseen ja koulutukseen liittyviä toimia (Kurvinen ym. 2020). Sosiaali- ja terveysalan sukupuolen mukainen segregaatio on kytköksissä yhteiskunnan stereotyyppiseen ajatteluun, jossa ihminen lokeroidaan sukupuolen perusteella tietynlaiseen rooliin. Segregaation lieventämiksesi tarvitaan muutoksia sekä alalla että yhteiskunnassa.
Sukupuolen mukaista segregaatiota voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota koulutuksen sukupuolisensitiivisyyteen. Sosiaali- ja terveysalalla tämä voi tarkoittaa sukupuolisensitiivisyyttä alan markkinoinnissa, opetusmenetelmissä ja -sisällöissä. Sukupuolisensitiivinen toiminta tarkoittaa, että ymmärretään sukupuoliroolien olevan historiallisia, ajassa muuttuvia ja muutettavia asioita (Tasa-arvoinen varhaiskasvatus 2021).
Yhteiskuntatasolla muutos tarkoittaisi päästämistä irti stereotyyppisestä ajattelusta, jossa esimerkiksi ammatit on jaettu sukupuolen perusteella. Ihmiset tulisi nähdä yksilönä, eikä sukupuoliroolien ei pitäisi määritellä yksilön piirteitä eikä tekoja.
Alan sisäiset ja yhteiskunnan muutokset mahdollistaisivat miesten hakeutumisen sosiaali- ja terveysalalle huolimatta stereotypioista, joita perinteisesti ammatissa työskentelyyn on liitetty. Sosiaali- ja terveysalan sukupuolen mukaisen segregaation vähentäminen itsessään kohentaisi alan työoloja, johtamista, palkkausta ja koulutusta.
Kirjoittajat
Johanna Siitonen, Riikka Hänninen ja Valentina Bornia Rodríguez ovat sairaanhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta. Heidän tekemänsä opinnäytetyö käsitteli sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien tai opiskelevien miesten kohtaamia stereotypioita.
Irina Tiainen ja Maina Seppälä työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimivat Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa.
Lähteet
Kurvinen, A., Ylhäinen, M., Jolkkonen, A., Kahila, P., Keinänen, A., Moisio, M., Lemponen, V., Korsu A. & Rauhut D. 2020. Sukupuolten tasa-arvo sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Sote-henkilöstön tasa-arvotutkimus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. Sosiaali- ja terveysministeriö. 18–23, 170–171. [Viitattu 16.3.2021.] Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4149-6.
Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle. 2019. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 10.3.2021] Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
Siitonen, J., Hänninen, R. & Bornia Rodríguez V. 2021. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien tai opiskelevien miesten kohtaamista stereotypioista. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 21.4.2021.] Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104215333
Tasa-arvoinen varhaiskasvatus. 2021. Käsitepankki. [Viitattu 1.4.2021.] Saatavissa http://www.tasa-arvoinenvarhaiskasvatus.fi/kasitepankki/
Äijälä, M. 2005. Tietoisesti ja tiedostamatta. Miten luokanopettaja näkee vaikuttavansa lasten sukupuolirooleihin. Kasvatustieteen pro gradu – tutkielma. Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 1.4.2021.] Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/10209/1/URN_NBN_fi_jyu-200552.pdf
Kuva
Kuva 1. Stocksnap 2021. Stocksnap. 2021. [Viitattu 21.4.2021.] Saatavissa: https://stocksnap.io/photo/caregiver-nurse-TBEMNLXLVQ
