LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä toteutettiin toiminnallinen ja tutkimuksellinen kehittämishanke, jossa kehitettiin Keski-Uudenmaan monialaisen yhteispalvelu TYP:n asiakkaille ryhmätoimintaan työmalli. Mallia on mahdollisuus käyttää jatkossakin ryhmätoimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ryhmätoiminnan työmalli on suunniteltu kymmenelle ryhmäkerralle. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli käytännönläheisyys ja työelämälähtöisyys. Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa ja lisätä asiakkaiden voimavaroja ryhmätoiminnan keinoin.
Pitkäaikaistyöttömille sekä vaikeasti työllistettäville asiakkaille on kehitetty erilaisia palveluita, joita Saikku (2018) on tutkinut tekemässään väitöskirjassa. Pitkäaikaistyöttömyyden on tutkittu heikentävän työttömän henkilön työ- ja toimintakykyä. Työttömällä asiakkaalla voi esiintyä masennusta, ahdistusta, passiivista asennetta elämään ja koko yhteiskuntaa kohtaan. Pitkittynyt työttömyys passivoi ihmistä, jolloin ihmisen on vaikeaa työllistyä myös silloin, kun hänelle olisi työpaikkoja tarjolla. Työttömyys voi myös kroonistua pitkittyessään. (Arnkil, Karjalainen, Saikku, Spangar, Pitkänen 2008, 314). Asiakkaan aktivointi on tärkeää pitkäaikaistyöttömien tukemisessa. Asiakkaan aktiiviseksi osallistumiseksi voidaan katsoa asiakkaan osallistuminen osaksi yhteiskunnan toimintaa.
Asiakkaat saivat voimavaroja ja tukea
Asiakkaiden kokemukset voimavaroja vahvistavasta ryhmätoiminnasta olivat myönteisiä. He kokivat saaneensa kymmenen kertaa kokoontuneesta ryhmästä voimavaroja arkeensa sekä ajatuksia jatkosuunnitelmiensa miettimiseen. Asiakkaiden mielestä he saivat tukea toisista ryhmäläisistä keskustelujen ja kokemusten kautta, jota ryhmän asiakkaat toisilleen jakoivat. Vertaistuen merkitys nousi ryhmässä innostavaksi voimavaraksi. (Helkama, Myllyniemi, Liebkind 1999, 256.)
Ryhmän asiakkaat kokivat, että ryhmässä oli hyvä ja turvallinen olla. Ryhmään tulon he kokivat mielekkäänä. Ryhmään heidät sai tulemaan muiden ryhmäläisten tapaaminen, ohjaajien tapaaminen, omien asioiden pohtiminen sekä yhdessä että itsenäisesti. Ryhmän asiakkaat kertoivat, että he kokivat kuuluvansa johonkin yhteisöön ryhmässä ollessaan. Osa asiakkaista kertoi ryhmäkerran päätyttyä, että odottaa jo seuraavaa ryhmäkertaa. (Virtanen ym. 2011, 19.)
Ryhmänohjaajan kokemuksia toiminnasta
Kehittämishanketta tehdessäni ymmärsin entistä paremmin ryhmätoimintojen merkityksen omassa työssäni sosiaaliohjaajana Keski-Uudenmaan monialaisessa yhteispalvelu TYP:ssä. Ryhmätoimintojen antama tuki asiakkaan työllistymisen tukemisessa on suuri. Kehittämishankkeeni aikana olen pohtinut paljon omaa työtäni ja tapaani työskennellä asiakkaiden kanssa. Koen, että ryhmätoimintojen ohjaaminen on minulle motivoiva tapa työskennellä ja ryhmätoiminnat antavat minulle työntekijänä paljon.
Ryhmänohjaajan aito läsnäolo sekä innostus ryhmän ohjaamiseen on tärkeää ryhmän ohjaamisessa. Ryhmänohjaaja on myös osa ryhmää ja ryhmänohjaajan vastuulla on, että ryhmä kokee olonsa turvalliseksi ja luottaa ohjaajaan. Ryhmänohjaajan on myös osattava antaa ryhmän muodostaa ryhmänsä itse, jossa ryhmänohjaajan roolina on pitää raameista kiinni ohjaten, tukien ja kannustaen asiakkaita ryhmäprosessin aikana.
Kuva 1. Unelmakarttamalleja (Olkkonen 2021)
Kirjoittajat
Piia Suomi suoritti LAB-ammattikorkeakoulussa Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon toukokuussa 2021 ja on kiinnostunut ryhmätoimintaan liittyvistä työskentelymuodoista. Suomi työskentelee Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymässä sosiaaliohjaajana.
Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, ja toimi Suomen opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Arnkil, Robert; Karjalainen, Vappu; Saikku, Peppi; Spangar, Timo & Pitkänen, Sari (2008). Kohti työelämälähtöisiä integroivia palveluja. Työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten arviointitutkimus. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Helkama, Klaus – Myllyniemi, Rauni – Liebkind, Karmela 1999: Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita.
Olkkonen, I. 2021. Unelmakarttamalli.
Suomi, P. 2021. Ryhmätoiminnan merkitys asiakkaan voimavarojen edistämiseksi Keski-Uudenmaan monialaisessa yhteispalvelu TYP:ssä. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaaliala. [Viitattu 24.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052410774
Virtanen, P., Suonheimo, M., Lamminmäki, S., Ahokas, P.& Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/ 2011. Helsinki: Tekes.
