Leikkauspotilaan hoidossa kirjaaminen on yksi tärkeimmistä hoidon osa-alueista, ja sitä pyritään jatkuvasti kehittämään erilaisilla teknologisilla ja digitaalisilla ratkaisuilla. Leikkauspotilaan virallisena dokumenttina toimii anestesialomake, jonka tiedoista osa kirjataan jo sähköiselle potilastietojärjestelmälle, josta käytetään lyhennettä CHAA.
CHAA:n tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat reaaliaikaisen potilastiedon kerääminen ja tiedon esittäminen digitaalisessa muodossa. (Huttunen 2014,18–23.)
Sähköiset tietojärjestelmätkään eivät ole täydellisiä, mutta manuaaliseen kirjaamiseen verrattuna niissä syntyy vähemmän puutteellisia merkintöjä (Palaniswamy ym. 2019, 797–804; Simpao & Rehman 2018). Manuaalisessa järjestelmässä epäselvä kirjaaminen voi aiheuttaa vääriä tulkintoja potilaan hoidossa, lomake voi vahingoittua tai jopa kadota (Huttunen 2014, 22; Anderson & Merry 2015, 1184).
![[Alt-teksti: hoitaja tietokoneruudun ja näppäimistön ääressä kirjaamassa ja tutkimassa tietoja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/151_2022_Sahkoinen-anestesiasuunnitelma_2-1024x512.jpg)
Potilaan esitiedot yhteen paikkaan
Sähköinen kirjaaminen on nykyaikaa ja edesauttaa sitä, että useampi ammattilainen pystyy helposti ja nopeasti hyödyntämään leikkauspotilaan tietoja. Näin ei tarvitse odottaa potilaspapereita tai kuljettaa niitä paikasta toiseen.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on suunniteltu sähköistä anestesiasuunnitelmaa eli AneDigiä, joka kattaa potilaan esitiedot tulevaa leikkausta varten. Kun potilastietoja kirjataan tietojärjestelmiin, kuten Opera, Medanets, Fimlab, Uranus ja OmaTays, niistä tiedot tulevat siirtymään automaattisesti sähköiseen anestesiasuunnitelmaan. Tarkoituksena on ottaa uusi järjestelmä käyttöön ensin urologisilla potilailla vuoden 2022 aikana.
Uusi toimintamalli edistää potilasturvallisuutta
Potilasturvallisuuden keskiössä on toimiva tiedonkulku niin ammattilaisten kuin potilaiden kesken (STM 2022, 12). Turvallisen hoidon kannalta on tärkeää, että kaikki tiedot potilaasta ovat ajan tasalla ja oikein, jotta ne ovat kaikkien hoitoon osallistuvien työntekijöiden saatavilla (Lehtonen 2021, 5–9). Sähköisen kirjaamisen asianmukaisella ja turvallisella käytöllä lisätään potilasturvallisuutta vähentäen näin tuplakirjaamista sekä väärinymmärrysten syntymistä.
![[Alt-teksti: kaavio, jonka keskiössä on teksti AneDigi ja ympärillä osiot kirjaaminen, anestesiatietojärjestelmä, tarkistuslista, potilasturvallisuus ja leikkaushoidon prosessi.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/151_2022_Sahkoinen-anestesiasuunnitelma_1-1024x674.jpg)
LAB-kehitysprojektin tarkoituksena oli jalkauttaa uusi sähköinen anestesiasuunnitelma Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgisen leikkausosaston anestesiayksiköön. Projektissa tuotettiin kirjallinen ohjeistus sekä koulutus yhteisen toimintatavan rakentamiseksi.
Alkuun uuden järjestelmän käyttö voi olla hidasta, mutta helpottuu ajan myötä. Toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida tarkemmin vasta kun aikaa on kulunut kauemmin ja on saatu enemmän käyttäjäkokemuksia. Henkilöstön osallistaminen oman toiminnan kehittämiseen on onnistuneen kehitysprojektin lähtökohta. Tästä on hyvä jatkaa, nyt kun tahtotila uuteen toimintamalliin on yhteisöllisesti luotu.
Kirjoittajat
Miia Metsäpuro työskentelee Tays:n kirurgisella leikkausosastolla sairaanhoitajana ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Ann-Nina Maksimainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina Hyvinvointi-yksikössä. Hän on toiminut vastuuopettajana Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Anderson, B.J. & Merry, A.F. 2015. Paperless anesthesia: uses and abuses of these data. Pediatric Anesthesia 25 (2015) 1184–1192. Viitattu 21.7.2021. Saatavissa Paperiton anestesia: näiden tietojen käyttö ja väärinkäytökset – Anderson – 2015 – Lasten anestesia – Wiley Online Library
Huttunen, H-L. 2014. Leikkaussalihenkilökunnan käyttäjäkokemus sähköisestä anestesiatietojärjestelmästä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Viitattu 11.7.2021. Saatavissa Muodollisia ohjeita (oulu.fi)
Lehtonen, L. 2021. Johdatus potilasturvallisuuteen. Kurssi. Kustannus Oy Duodecim Oppiportti. Viitattu 3.7. 2021. Saatavissa (vaatii käyttöoikeuden) https://www.oppiportti.fi/op/dvk00034
Palaniswamy, S.R., Jain, V., Chakrabarti, D., Bharadwaj, S. & Sriganesh, K. 2019. Completeness of manual data recording in the anaesthesia information management system: A retrospective audit of 1000 neurosurgical cases. Indian Journal of Anaesthesia, 63 (10) 2019, 797–804. Viitattu 21.7.2021. Saatavissa Completeness of manual data recording in the anaesthesia information management system: A retrospective audit of 1000 neurosurgical cases (nih.gov)
Simpao, F.A. & Rehman, A.M. 2018. Anesthesia Information Management Systems. Anesthesia & Analgesia. 127 (1), 90–94. Viitattu 21.7.2021. Saatavissa Anesthesia Information Management Systems: Anesthesia & Analgesia (lww.com)
STM. 2022 Asiakas- ja potilasturvallisuus strategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022‒2026. Viitattu 15.3.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
