Palveluintegraattori yhdistää asiakkaat, palvelut ja niiden tuottajat. Se tukee monituottajuutta, parantaa tuen saavutettavuutta, saatavuutta sekä innovoi kustannusvaikuttavia palveluja. Palveluintegraattori toimii asiakkaan case managerina ja auttaa navigoimaan palveluviidakossa. (Sitra 2013.)

Sotessa integraattori-toimintaa on kehitetty lähinnä ikääntyneiden palveluissa. Esimerkiksi Tampere on tehnyt sopimuksen yksityisen palveluntuottajan eli integraattorin kanssa keskitetystä monikanavaisesta ensivaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta fyysisten palvelupisteiden ja digitaalisten kanavien kautta. Alun perin integraattorille kuuluivat myös esimerkiksi kotihoito-, siivous-, kauppa- ja turvapalvelujen kilpailuttaminen ja tuottaminen.

Palveluintegraattorin tavoitteet liittyvät keskeisesti ennaltaehkäisyn vahvistamiseen ja kalliin pitkäkestoisen hoidon tarpeen ja kustannusten minimointiin. Tampereella integraattorin taloudelliset kannustimet perustuvat niin sanottuun palvelulupaukseen, jossa integraattori sitoutuu bonus-sanktion -mallin kautta tiettyihin tavoitetasoihin asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Seurantamittareita voivat olla esimerkiksi yhteydenottojen määrä neuvontaan ja ohjaukseen, vastausaika ja -prosentti, kotihoidon palvelutarpeen arviointiin ohjautuneiden määrä, kotihoidon asiakkaiden toimintakyky ja palvelukustannukset, siirtymät raskaampiin hoitomuotoihin jne.

Aito tulosvastuu toiminnasta

Tilaaja ohjaa integraattorin toimintaa bonus-sanktio -mallilla asiakkaiden hyvinvointitavoitteiden saavuttamiseen ja kustannussäästöihin. Tulosohjausmalliin vaikuttaa oleellisesti se, toimiiko integraattorina yksityinen vai julkinen organisaatio.

Yritys tuo integraattoritoimintaan välttämätöntä liiketoimintaosaamista ja vahvistaa mahdollisten sijoittajien kautta julkisten palvelujen rahoituspohjaa. Yritysten liiketoimintaosaaminen ja taloudellisen hyödyn tavoittelu on sekä yhteiskunnallisesti että eettisesti kestävämpää ehkäisevissä kuin korjaavissa palveluissa. Painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisyyn edellyttää täyskäännöstä julkisissa hankinnoissa.

1.1.2023 aloittavan hyvinvointialueen tulosyksikössä integraattori tarvitsee tuekseen oikeanlaisen toiminnan organisoinnin. Lisäksi tiettyjen johtamisjärjestelmän mekanismien on tuettava resurssien asteittaista kohdentamista korjaavista ehkäiseviin palveluihin. Toiminta voidaan organisoida esimerkiksi ehkäisevään, varhaiseen ja korjaavaan tukeen. Vaikuttavuusperustaista johtamista mahdollistavalla raportoinnilla ohjataan resursseja ennaltaehkäisyn budjettiin, joka kasvaa asteittain hyvinvointitavoitteiden saavuttamisen myötä. (Lankinen 2011.) Integraattori pyrkii kuntalaisten hyvinvointia edistämällä alentamaan korjaavien palvelujen kustannuksia ja kohdentamaan resursseja asteittain korjaavista ehkäiseviin palveluihin ja niiden kehittämiseen.

Lähteet

Lankinen, N. 2011. Esiselvitys Raision kaupungissa – Lasten ja nuorten hyvinvointia optimoiva johtamisjärjestelmä ja toimintamalli. Julkaisematon raportti.

Pexels. 2016. Haaste, hahmot, hauska, interaktiivinen. Pixabay. Viitattu 27.4.2022. Saatavissahttps://www.pexels.com/fi-fi/kuva/haaste-hahmot-hauska-interaktiivinen-163064/

 Sitra. 2013. Palveluintegraattori-toiminta ja sen vauhdittaminen Suomessa. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/palveluintegraattori_toiminta_ja_sen_vauhdittaminen_suomessa_keskustelupaperi_2013_1_30_final_verkkoon-1.pdf