Lapset oppivat ja kehittyvät yksilöllisesti tunteiden säätelyssä ja turhautumisen sietämisessä. Taitojen kehittymisen kautta lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi ja olevansa tärkeä osa kasvuympäristöään. Varhaiskasvattaja joutuu nykyään usein pohtimaan, kuinka kohdata lapsen aggressio ja ennaltaehkäistä sitä.
Lapsen aggressiivinen käytös
Rajojen kokeilu ja eri ikäkausien uhmaiät ovat osa lapsen normaalia kehitystä, mutta voimakkaaksi luokiteltava ja pitkäkestoinen väkivaltainen käytös ei. Erilaisten käytöshäiriöiden taustalta voi löytyä traumaattisia kokemuksia, neuropsykiatrisia ongelmia tai masennusta. (Puustjärvi & Lepokari 2017.)
On tärkeää puuttua lapsen aggressiiviseen oireiluun mahdollisimman varhain, koska se ehkäisee aggressiivisen käytöksen pahenemista ja esiintymistä aikuisiällä (Keltikangas-Järvinen 2010, 66). Aggressioon turvautuva lapsi voi usein huonosti ja kokee myös itse itsensä ongelmana (Cacciatore 2008, 16-17).
Mediassa on pohdittu aggressiotilanteiden kuormittavuutta myös varhaiskasvattajan näkökulmasta. Jos varhaiskasvattaja pelkää lasta, hänellä ei ole enää käytössään toimivia keinoja lapsen kohtaamiseen. Usein lapsi tietää hallitsevansa tilannetta, jolloin päiväkotiarjen sujuvuus ja aggressiotilanteiden hallinta vaikeutuu. (Lattu 2020.)
Aggressiivisen lapsen kohtaaminen toiminnallisuuden avulla
Aggression purkaminen toiminnan avulla on aina parempi kuin toisen ihmisen fyysinen satuttaminen. Erityisesti tulisi pyrkiä kohti aggression säätelyä ja hankalien tunteiden sietämistä. Tällöin lapsi oppii ennakoimaan aggression ilmenemistä ja riski siihen, että lapsen aggressio muuttuu kiukun hetkellä väkivaltaisiksi teoiksi, pienenee. (Soisalo 2019.)
Toiminnallisen oppimisen avulla aggressiokäyttäytymiseen on mahdollista puuttua jo varhaisessa vaiheessa huomioiden lasten erilaiset tavat oppia (Opetushallitus 2018, 22-23). Toiminnallisen oppimisen vahvuutena nähdään lapsen mahdollisuus kokea osallisuuden tunnetta ja tulla huomioiduksi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Jantunen & Haapaniemi 2013, 15).
Ärri-peikon Äkäpussi -menetelmä
Ärri-peikon Äkäpussi on toiminnallinen tunnekasvatuskokonaisuus ja apuväline lapsen aggressiivisen käytöksen kohtaamiseen ennaltaehkäisevästi. Se syntyi yhteistyössä lahtelaisen Pilke-päiväkoti Hyppyrin kanssa (Hartikainen 2020). Toiminnallisen tuotoksen avulla varhaiskasvatuksen ammattilaisten on mahdollista käsitellä aggressiota toiminnallisesti yhdessä lasten kanssa. Äkäpussin sisältöön kuuluu: tunnekortit, värikortit, kiukkukiekko, nukketeatterihahmot, Ärri-peikko-nukke sekä aikuisen opas.
Oppaaseen on kirjattu ylös vinkkejä arjen aggressiotilanteiden kohtaamiseen sekä suosituksia aihealueen kirjallisuudesta. Erilaisia tunnekortteja on olemassa useita, mutta tämä toiminnallinen kokonaisuus keskittyy erityisesti aggressiokasvatukseen ja voi parhaimmillaan tuoda uutta näkökulmaa arjen pedagogiikkaan.
Kirjoittajat
Aini Hartikainen valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta sosionomiksi (AMK) kesällä 2020 sosiaalipedagogisen varhaiskasvatuksen suuntautumisvaihtoehdosta.
Minna Kuvajainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla. Aini Hartikaisen opinnäytetyön ohjaaja.
Lähteet
Cacciatore, R. & Hurme, V. (toim.) 2008. Kiukkukirja. Aggressiokasvattajan käsikirja – vauvasta kouluikään. Helsinki: Väestöliitto ja VL-Markkinointi Oy.
Hartikainen, A. 2020. Aggressiivisen lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa toiminnallisten menetelmien avulla. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, sosiaalipedagoginen varhaiskasvatus. Lahti. [Viitattu 28.11.2020.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149099
Jantunen, T. & Haapaniemi, R. 2013. Iloa kouluun. Avaimia kouluviihtyvyyteen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Keltikangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Helsinki: WSOY.
Lattu, L. 2020. Miksi pieni lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti? Vieraskommentti Yle A-studion lähetyksessä 22.1.2020. Yle. [Viitattu 28.11.2020] Saatavissa: https://areena.yle.fi/1-50330904
Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus. [Viitattu 28.11.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Puustjärvi, A. & Repokari, L. 2017. Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa. Lääkärilehti. Vol. 72 (21), 1364-1369. [Viitattu 28.11.2020.] Saatavissa: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/lasten-kaytoshairioihin-tulee-puuttua-ajoissa/?public=0a34f8bb355a519541d62d6aa8f29986
Soisalo, R. 2019. Kuinka ohjata lasta käsittelemään aggression tunnetta. Blogit. Suomen psykologinen instituutti. [Viitattu 28.11.2020.] Saatavissa: https://psyk.fi/blogit/kuinka-ohjata-lasta-kasittelemaan-aggression-tunnetta/
Kuvat
Kuva 1: Piqsels / CC0. 2020. [Viitattu 28.11.2020] Saatavissa: https://www.piqsels.com/fi/public-domain-photo-skklq
